Paperitehtailta irtisanotut työllistyneet hatarasti
Ikääntyvät sellu- ja paperitehtaiden työntekijät ovat heikoilla irtisanomisen jälkeen. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaana sellu- ja paperitehtaista työttömäksi jääneistä alle kolmasosa on palannut työelämään kahden vuoden sisällä. Tilannetta pahentaa se, että työ- ja elinkeinotoimistot näyttäisivät suuntaavan resursseja ensisijaisesti nuoremmille työttömille.
– Tutkimuksen mukaan ikääntyvät työttömät jäävät nuorempia useammin ilman työvoimakoulutusta, palkkatuettua työtä tai muuta TE-toimistojen tarjoamaa palvelua. TE-toimistojen määrärahoja olisikin syytä lisätä, jotta jaettavaa riittäisi vanhemmillekin työttömille, esittää tänään julkistetun Paperimiehestä lähihoitajaksi? -tutkimuksen tekijä Ari-Matti Näätänen.
Nuoremmatkin sellu- ja paperitehtaista irtisanotut ovat työllistyneet huonosti: vain 41 prosenttia alle 46-vuotiaista on tutkimuksen mukaan palannut työelämään. Suurimpia työllistäjiä ovat olleet maa-, metsä- ja kalatalous sekä tehtaiden purkutyöt, jotka edustavat yli 40 prosenttia uuden työn antajista. Sosiaali- ja terveysalalle on irtisanotuista työllistynyt tähän mennessä vain kaksi vastaajaa. Alalle opiskelee 13 prosenttia työttömistä kyselyyn vastanneista. Julkisuudessa näkyvästi esillä olleet ”paperimiehestä lähihoitajaksi” -sankaritarinat eivät siis näytä vastaavan kovin hyvin todellisuutta.
Työttömille taattava oikeus laadukkaisiin palveluihin
– Irtisanottujen paperityöntekijöiden heikot työllistymismahdollisuudet heijastavat tilannetta Suomessa yleisemminkin. Viimeisten vuosikymmenien aikana työttömäksi jääneistä vain noin puolet on palannut avoimille työmarkkinoille. Työvoimapolitiikka kaipaa siksi kipeästi päivitystä, toteaa SAK:n koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen.
SAK esittää työllistämistoimiin huomattavaa lisäystä. Ensi vaalikaudella aktiivisten toimien piiriin pitäisi saada työttömistä vähintään 30 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömistä vähintään 50 prosenttia. Työvoimapolitiikan määrärahat pitäisi lisäksi sitoa osittain työllisyystilanteeseen, mikä vakauttaisi suhdanteita ja estäisi nykyistä tehokkaammin työttömyyden kasvun ja pitkittymisen.
Paperimiehestä lähihoitajaksi? -tutkimuksen mukaan myös työvoimapoliittisten toimien laadussa on parantamisen varaan: yli 60 prosenttia toimiin osallistuneista oli niihin tyytymättömiä. Työvoimakoulutusta pidettiin usein epäkelpona ja työharjoittelua työnantajan keinona hankkia ilmaista työvoimaa.
– Työttömillä työnhakijoilla on oltava oikeus laadukkaisiin palveluihin. Työttömän tilanne on selvitettävä nopeasti ja työllistymissuunnitelmassa on sovittava täsmällisesti, miten työhön paluuta tuetaan. Työvoimapoliittisen koulutuksen hankinnassa on huomioitava myös laatu ja koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset, ei pelkästään edullinen hinta. Hankintaan on lisäksi saatava laatukriteerit ja valmistavaan koulutukseen koko maata koskevat yhtenäiset opintojaksot ja -sisällöt, vaatii Saana Siekkinen.
Tutkimuksen tulokset tukevat sitä tosiasiaa, että ikääntyvien työttömien on vaikeaa löytää uutta työtä, eikä palkkatuettua työtäkään ole juuri tarjolla. Ikääntyvien työttömien tukityötä ja muita työllistämistoimia on siksi lisättävä ja osoitettava tähän erityismäärärahoja. Työurien jatkamisen näkökulmasta on kestämätöntä, että työpaikkansa menettäneet työkykyiset ikääntyvät työntekijät jäävät lopullisesti ulos työmarkkinoilta. Näiden ihmisten toimeentulo on turvattava jatkossakin työttömyysturvan lisäpäivien avulla.
SAK:n ja Paperiliiton teettämän Paperimiehestä lähihoitajaksi? -tutkimuksen kyselyaineisto kerättiin syys- ja lokakuussa 2010. Kyselyyn vastasi 327 Haminan, Kemijärven ja Kajaanin lakkautetuilta sellu- ja paperitehtailta irtisanottua työntekijää. Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan oikean yläreunan linkin kautta.