Palkankorotukset kuuluvat kaikille
SAK:n tavoitteli päättyneissä työmarkkinaneuvotteluissa maltillisia palkankorotuksia kaikille. Lisäksi haluttiin turvata tulevaisuuden eläkkeet.
Työllisyyttä ja kasvua tukeva työmarkkinaratkaisu kaatui keskiviikkona 20. maaliskuuta ennen kaikkea yhteisen näkemyksen puutteeseen ostovoiman turvaamisesta.
Palkankorotukset euroina
- Palkankorotusten rakenteesta ei löydetty yksimielisyyttä. SAK on vahvasti sitä mieltä, että kaikki työntekijät ansaitsevat palkankorotukset. SAK vaati maltillisia euromääräisiä korotuksia erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi.
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK olisi jakanut mahdolliset palkankorotukset toisin. EK piti kiinni lähes nollalinjasta, joten palkankorotuksista ei päästy missään vaiheessa keskustelemaan kunnolla.
- EK:n vaatimukset olisivat verottaneet palkansaajien ja erityisesti nuorten kukkaroa nyt ja tulevaisuudessa – eivät juurikaan työnantajien. Palkansaajat hakivat tasapuolisempaa ratkaisua.
- EK painotti lähinnä valtion mahdollisesti tarjoamaa yhteisöveron alentamista. Käytännössä myös tämä olisi tarkoittanut ostovoiman maksattamista veronmaksajilla. EK:n julkisuudessa esittämä vaatimus yhteisöveron alentamisesta 15 prosenttiin maksaisi yhteiskunnalle vajaat 2 miljardia euroa.
Eläkkeistä ei tingitä
- Palkansaajajärjestöt halusivat turvata tulevaisuuden eläkkeet. EK pyrki alentamaan työeläkemaksuja vedoten ostovoimaan.
- SAK:n mielestä työeläkemaksuin kerätyt varat on käytettävä sovitusti nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamiseen.
Laatua työelämään
- SAK piti tärkeänä, että keskitetyssä ratkaisussa olisi sovittu myös työelämän laatuasioista.
- SAK haki täsmennyksiä osa-aikatyötä määrittävään lainsäädäntöön. Toteutunut työaika tulisi vakiinnuttaa työsuhteen ehdoksi.
- SAK tavoitteli muutoksia työttömän soviteltuun päivärahaan niin, että myös lyhyiden työsuhteiden ottaminen vastaan olisi nykyistä kannattavampaa.