Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Hallitusohjelman työllisyystav…

Uutinen

Hallitusohjelman työllisyystavoite on oikea

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen toivoo hallituksen kutsuvan työmarkkinajärjestöt yhteiseen tapaamiseen mahdollisimman pian

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mielestä uudessa hallitusohjelmassa työllisyystavoitetta on viritetty oikealla tavalla. Hänen mukaansa hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste vaalikauden aikana 72 prosenttiin ja synnyttää 80 000-100 000 uutta työpaikkaa on asetettu oikein. Ihalainen jakaa hallituksen tavoitteen myös siitä, että pitkällä aikavälillä työllisyysaste on saatava nousemaan 75 prosenttiin.

– Mutta riittävätkö hallitusohjelmassa esitetyt keinot työllisyyden parantamiseksi, jää nähtäväksi, Ihalainen pohtii.

Vaikka työelämän uudistamis- ja kehittämisosio on hallitusohjelmassa jäänyt aika yleiselle tasolle, hän pitää hyvänä, että lähtökohtaisesti hallitus kuitenkin tunnustaa työelämän kehittämisen tärkeyden. Erityisesti SAK olisi toivonut, että pätkä- ja vuokratyöntekijöiden aseman parantamisesta hallitusohjelmassa olisi ollut konkreettisemmat kirjaukset. Hyvänä Ihalainen pitää sitä, ettei hallitusohjelmaan ole kirjattu työnantajien vaatimia toimia työtaistelupelisääntöjen ja sovittelujärjestelmän muuttamiseksi. Kirjaus työelämän uudistamisen kolmikantaisesta valmistelusta on myös oikea linjaus.

SAK pitää Ihalaisen mukaan hyvänä sitä, että hallitusohjelmassa otetaan myönteinen kanta tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamiseen työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus on omalta osaltaan valmis sitoutumaan palkkatasa-arvoa edistävän samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseen.

SAK:n puheenjohtaja toivookin, että uusi hallitus kutsuisi työmarkkinajärjestöt mahdollisimman pian yhteiseen tapaamiseen, jossa arvioitaisiin yhdessä edellytyksiä kattavan ja palkkatasa-arvoa tukevan talous- ja tulopoliittisen ratkaisun toteutumiselle. Tapaamisessa pitäisi sopia jatkopohdintojen aikataulusta silmällä pitäen muun muassa palkansaajajärjestöjen kokouksia toukokuussa.

– Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma on tärkeä hanke, jota hallitusohjelmassa luvataan valmisteltavan yhdessä hallituksen sekä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tämän hankkeen tärkeydestä SAK on puhunut monta kertaa jo ennen vaaleja.

– Selvitettäessä aktiivisen työvoimapolitiikan, muutosturvan ja työttömyysturvan kokonaisuutta lähtökohtana on tärkeä pitää sitä, että kyse on nimenomaan uudistuksista. Työttömyysturvaan – kuten puolueet vaalien alla lupasivat – ei ole tarvetta tehdä minkäänlaisia heikennyksiä, Ihalainen sanoo.

Aikuiskoulutuksen kokonaisremontin, joka on ollut SAK:n pitkäaikainen tavoite, sisällyttämistä hallitusohjelmaan Ihalainen pitää tärkeänä asiana. Myös työnantajilla pitää olla taloudellinen vastuu henkilöstönsä koulutuksen järjestämisestä. Aikuisväestön kannustaminen oman osaamisensa kehittämiseen edistää Ihalaisen mukaan yleisempää työllisyystavoitetta ja auttaa henkilötasolla muun muassa työssä jaksamisessa sekä siirtymisessä työstä työhön. Työ tulisi käynnistää työmarkkinajärjestöjen kanssa mahdollisimman pian.

Uusi hallitus aikoo vaalikauden aikana lisätä valtion menoja vähintään 2,1 miljardilla eurolla ja veronkevennyksiin käytetään 1,8 miljardia euroa. SAK:n odotukset julkisiin palveluihin panostamiseksi ja kuntatalouden vakauttamiseksi olisivat edellyttäneet tehtyjä merkittävämpiä panostuksia.

Hallitusohjelmassa on tehty periaatepäätös uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta, jota SAK ei lähtökohtaisesti pidä perusteltuna. Kun periaatepäätös on kuitenkin nyt tehty, Ihalaisen mukaan uudistuksen jatkovalmistelussa on oleellista, jo hallitusohjelman tavoitteen toteutumisen kannalta, ettei työelämän kehittäminen mukaan lukien työlainsäädäntö jää elinkeino- ja kauppapolitiikan jalkoihin.

Kokonaisuudessaan Ihalainen arvioi hallitusohjelmaa niin, ettei se julkilausuttujen tavoitteiden valossa nosta esteitä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen asialliselle yhteistyölle. Hänen mukaansa kuitenkin vasta konkreettiset ratkaisut, esimerkiksi juuri työmarkkinapolitiikassa ja työelämän kehittämisessä, määrittelevät käytännössä hallitusohjelman toimivuuden.