SAK haluaa lisää joustavuutta ja isille kannusteita käyttää perhevapaita

1. Nykymalli takaa parhaiten perheiden valinnanvapauden

– Ei takaa. Nykymallissa vanhemmat saavat jakaa haluamallaan tavalla suuremman osan vapaista kuin todennäköisesti uudessa mallissa, mutta perheiden valinnanvapautta kaventavat raha, varhaiskasvatusmaksujen aiheuttamat kannustinloukut ja asenneilmapiiri.

– Nykyisin vanhempainvapaalle tai kotihoidon tuelle jää se, jonka kotiin jääminen on taloudellisesti kannattavinta ja aiheuttaa vähiten vaivaa. Tämä ei ole aitoa valinnanvapautta.

2. Suomen perhevapaajärjestelmä on muita pohjoismaita kankeampi

– Kyllä. Kaikissa muissa Pohjoismaissa vanhempainrahapäiviä voi siirtää myöhemmäksi. Esimerkiksi Ruotsissa etuuksien käyttöä voi myöhentää jopa lapsen 12-vuotispäivään saakka. Meillä vanhempainpäiväraha tulee pääsääntöisesti käyttää yhtäjaksoisesti ennen kuin lapsi täyttää noin 10 kuukautta.

– Muissa Pohjoismaissa perheen ja työn yhteensovittamisesta on myös tehty Suomea helpompaa lisäämällä muun muassa mahdollisuuksia osa-aikaiseen työskentelyyn. Ruotsissa laki takaa vanhemmalle oikeuden 75-prosenttiseen työaikaan.

– Suomessa työskentely perhevapaalla ei pidennä vapaan kestoa ja työntekijä menettää ansiosidonnaisen osuuden, jos hän tekee työtä vapaalla ollessaan. Käytössä oleva osittainen vanhempainraha määrittelee tarkasti osa-aikaisen tuntimäärän ja edellyttää molempien vanhempien osa-aikaista työskentelyä.

3. Isien kiintiön pidentäminen parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla

– Kyllä. Selvitykset osoittavat, että isäkiintiöt lisäävät isien vapaiden käyttöä. Kun perhevapaiden käyttö jakautuu tasaisemmin vanhempien kesken, asenneilmapiiri työmarkkinoilla muuttuu. Yksittäisen yrittäjän näkökulmasta riski palkata nainen pienenee, koska todennäköisyys pitkälle poissaololle vähenee.

4. Kotihoidon tuki kannattaa säilyttää uudistuksessa

– Nykyisessä muodossaan kotihoidontukea ei kannata säilyttää, sillä se ohjaa taloudellisilla kannusteilla vanhempaa pitkään yhtäjaksoiseen hoitovapaaseen, kun lapsi on alle kolmevuotias. Tuen saaja saa sitä enemmän rahaa, mitä pidempään lapsi on kotihoidossa ja mitä useampi perheen lapsista on varhaiskasvatuksen ulkopuolella.

– Suurin osa kotihoidontuen käyttäjistä on äitejä, eli käytännössä tuki ohjaa nimenomaan naisten valintoja. Pitkät poissaolot työelämästä heikentävät naisten työmarkkina-asemaa, palkka- ja urakehitystä sekä eläkekertymää.

– Ansiosidonnaisen vanhempainvapaan jälkeen perheillä tulisi kuitenkin olla mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos he näin haluavat. Maksettava tuki ei kuitenkaan saa rohkaista pitkiin poissaoloihin.

5. Perhevapaiden uudistamisessa tarvitaan kolmikantaista valmistelua

– Ehdottomasti. Kolmikanta takaa laadukkaan lainsäädännön, sillä työmarkkinajärjestöillä on ajantasaisin ja asiantuntevin tieto työelämän asioista.

– Työntekijät ja työnantajat rahoittavat vanhempainvapaiden ansiosidonnaisen osuuden, joten työmarkkinajärjestöjen on syytä jo rahoittajan roolinsa takia olla mukana neuvotteluissa.

Pirjo Pajunen