Työllisyys ratkaisee liikkumavaran
Valtiovarainministeriön liikkumavaralaskelma on pessimistinen
Valtiovarainministeriö on perjantaina julkaistussa raportissa arvioinut julkisen talouden nk. liikkumavaraa ensi vaalikaudella. VM päätyy arviossaan siihen, että nykyisellä menorakenteella, veroasteella ja perusuran mukaisella talouskehityksellä julkinen talous ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Näin ollen liikkumavaraa, eli mahdollisuuksia keventää verotusta tai lisätä julkisia menoja, ei todellisuudessa olisi lainkaan.
Valtiovarainministeriön peruslaskelmaa voi pitää vähintäänkin pessimistisenä. Sen mukaan työllisyys paranisi ensi vaalikaudella vain noin 20 000 hengellä ja työllisyysaste jäisi alle 70 prosentin. Raportin mukaan työllisyysasteen nostaminen yli 71,5 prosentin sen sijaan poistaisi pitkän aikavälin kestävyysvajeen ja toisi myös tässä katsannossa julkiseen talouteen liikkumavaraa. Laskelmat painottavat äärimmäisen vahvasti työllisyyden merkitystä koko julkiselle taloudelle.
– Talouspolitiikan tärkein tehtävä on kasvun ja työllisyyden edistäminen. Näihin tavoitteisiin ei päästä vain ylijäämiä kasvattamalla ja menoja leikkaamalla. Sen sijaan kasvuun ja työllisyyteen voidaan vaikuttaa investoimalla osaamiseen, palveluihin ja infrastruktuuriin sekä harjoittamalla työllisyyttä tukevaa veropolitiikkaa, sanoo SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne.
– Liikkumavaralaskelmia onkin tulkittava oikein. VM:n raportti ei osoita sitä, että politiikkaa ei olisi ensi vaalikaudella varaa harjoittaa. Laskelmien sanoma on itse asiassa päinvastainen: juuri nyt tarvitaan lisää toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden hyväksi. Useat työllisyyttä kohottavat toimet, kuten työvoiman ulkopuolella olevien saaminen takaisin työelämään, näyttävät ensikädessä vain menojen lisäykseltä, mutta pidemmän päälle maksavat itsensä takaisin enemmän kuin täysimääräisesti, Parmanne jatkaa.
Työnantajien vaatimien yleisten veronkevennysten linjan VM:n raportti tyrmää. Liikkumavararaportin mukaan yleisten veronalennusten työllisyysvaikutukset ovat jatkossa olennaisesti luultua pienemmät. Työllisyysvaikutuksia voidaan saada aikaan vain verotuksen ja palkkaratkaisujen yhteensovituksella sekä pienipalkkaisiin kohdistuvilla täsmätoimenpiteillä.
– SAK on korostanut vaalitavoitteissaan ja talouspoliittisessa linjassaan varautumista väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi olemme ajaneet sitä, että työeläkemaksuja korotettaisiin suunnitelmallisesti jo nyt. Myös valtiovarainministeriö toteaa, että työeläkemaksujen etupainotteinen lisääminen vahvistaisi tehokkaasti julkisen talouden kestävyyttä, sanoo Parmanne.