SAK kannattaa isyysvapaan pidentämistä kaikille isille
Perhevapaat (äitiys-, isyys- ja vanheimpanvapaa) tällä hetkellä:
– Äitiysvapaa on 105 arkipäivää, lauantait mukaan lukien.
– Isyysvapaa on 18 arkipäivää.
– Vanhempainvapaa on 158 arkipäivää. Vanhempainvapaan vanhemmat voivat jakaa keskenään. Kummallakin vanhemmalla on oikeus pitää osansa vanhempainvapaasta korkeintaan kahdessa jaksossa, joiden pituus on vähintään 12 arkipäivää. Vapaiden pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kahta kuukautta ennen vapaan alkamista.
SAK:n mielestä isyysvapaan pidentäminen eli ns. isäkuukausi olisi oltava kaikkien pienten lasten isien oikeus. Siksi SAK kannattaa perhevapaatyöryhmän esitystä seitsemästä lisäpäivästä isyysvapaaseen. Palvelutyönantajien ja STTK:n malli ei kohtele isiä tasapuolisesti, vaan esityksen mukaan vain ne isät, jotka käyttäisivät osan vanhempainvapaasta olisivat oikeutettuja ns. isäkuukauteen.
Uusimpien tilastojen mukaan isyysvapaata käyttää tänä päivänä yli 70 prosenttia pienten lasten isistä, kun vanhempainvapaata käyttää vajaa kolme prosenttia. Tätä ongelmaa ei SAK:n mielestä voida poistaa sillä, että nuoret isät pakotetaan käyttämään vanhempainvapaata ja tarjotaan siitä vastikkeeksi lisää isyysvapaata. Sen sijaan isyysvapaan pidentäminen seitsemällä päivällä ja työryhmän esittämä mahdollisuus pitää vanhempainvapaata osa-aikaisena vahvistavat tasa-arvokehitystä perheiden sisällä ja ovat askel työ- ja perhe-elämän entistä parempaan yhteensovittamiseen.
Perhevapaatyöryhmä esittää todellista isäkuukautta
Viime tupo-sopimuksen yhteydessä päätettiin perustaa komikantatyöryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella esitys perhevapaiden kehittämisestä erityisesti isyysvapaata uudistamalla. Työryhmää johti sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen.
Työryhmä päätyi loppuvuodesta 2001 esittämään nykyiseen isyysvapaaseen lisäaikaa seitsemän arkipäivää. Uudistuksen jälkeen isyysvapaa olisi kaikille isille 25 arkipäivää eli reilun kuukauden. Siten se täyttäisi myös hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen ns. isäkuukaudesta. Työryhmä esitti myös isyysvapaan käyttömahdollisuuksien väljentämistä nykyisestä. Käytännössä kukin perhe voisi omien tarpeidensa mukaan valita ajankohdan, jolloin isä pitäisi vapaansa. Isyysvapaa voitaisiin esityksen mukaan pitää enintään viidessä jaksossa ja joko yhtä aikaa äidin pitämän vapaan kanssa ja/tai sen jatkona.
Isyysvapaan keston lisäksi työryhmä esitti myös mahdollisuutta käyttää vanhempainvapaa osa-aikaisena. Esitys tarjoaisi sekä äidille että isälle mahdollisuuden olla mukana niin lasten hoidossa kuin työelämässäkin. Uudistus myös helpottaisi työntekijän tietojen ja taitojen ylläpitämistä ja kehittämistä nopeasti muuttuvassa työelämässä.
Esityksen kannalle asettuivat palkansaajakeskusjärjestöistä SAK ja AKAVA, työnantajien TT, Kunnallinen Työmarkkinalaitos, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön virkamiehet sekä yrittäjäjärjestö SY. Eriävän mielipiteen työryhmän esitykseen jättivät palvelutyönantajien PT ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Niiden mukaan isyysvapaata pitäisi jatkaa 12 päivällä, mutta vain niille isille, jotka käyttäisivät vanhempainvapaasta vähintään 12 päivää.
SAK:n tavoitteena vanhempainvapaiden uudistamisessa on ollut joustavuuden ja valinnanvapauden lisääminen sekä molempien vanhempien entistä tasaisempi osallistuminen pienten lasten hoitoon. Isän osuuden lisäämistä perhevapaiden käyttämisessä ei SAK:n mukaan kuitenkaan pitäisi yrittää pakolla eikä kenenkään pitäisi tehdä ratkaisuja perheiden puolesta. Perhevapaiden epätasaisen jakautumisen syyt ovat nimittäin usein muualla kuin asenteissa.
Esimerkiksi palvelualoilla työskennellään usein pätkätöissä eli määräaikaisissa työsuhteissa ja osa-aikatyössä – ja useimmiten työntekijät ovat naisia. Perhevapaiden tasa-arvoinen jakaminen ei näissä perheissä ole edes teoriassa mahdollista. Jos äidillä ei ole tietoa työsuhteen jatkumisesta tai uudesta työsuhteesta, on kohtuutonta odottaa, että isä voisi lain edellyttämällä tavalla ilmoittaa kahta kuukautta etukäteen aikeestaan jäädä vanhempainvapaalle. Tai mistä osa-aikatyötä tekevä nainen ottaisi työtä vähintään kahdeksi viikoksi, jotta isä voisi jäädä vanhempainvapaalle.
Toinen perusongelma on perheiden toimeentulo. Naisten palkat ovat Suomessa edelleen vain noin 80 prosenttia miesten palkoista. Isompituloisen jääminen kotiin on monelle perheelle käytännön mahdottomuus. Erityisesti perheissä, joissa nainen on osa-aikatyössä, ei vanhempainvapaata tosiasiassa voida jakaa. Osa-aikaisen äidin tuloilla ei perhettä elätetä, jos isä jää kotiin lasten kanssa.
Lisätietoja:
Sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janérus, puh. (09) 7721 438