SAK: Budjetin veroratkaisut suosivat hyvätuloisia

Hallituksen vastaus edessä olevaan talouden laskusuhdanteeseen jäi budjettiriihen perusteella melko varovaiseksi. Suhdannetilanteen muuttuminen olisi puoltanut kansantaloudelle keskeisten liikenne-, energia- ja muiden julkisten hankkeiden aikaistamista. Nopeavaikutteisena toimena olisi ollut perusteltua nostaa perusväylänpidon rahoitusta. Nykyisellä väylänpidon rahoitustasolla Suomen liikenneyhteydet jatkavat rapistumistaan. Kokonaisuutena julkisten menojen kasvu hidastuu selvästi ensi vuonna – taloussuhdanteen hidastuessa samanaikaisesti.

Hallituksen pääasialliseksi reaktioksi suhdannekäänteeseen jää tuloverotuksen keventäminen. Ensi vuoden tuloveronkevennykset alentavat veroprosenttia tasaisesti kaikissa tuloluokissa, mitä ei voi pitää tehokkaana työllisyyskannustimien lisäämisenä. Ansiotuloverotuksen keventäminen olisi pitänyt aidosti kohdentaa pieni- ja keskipalkkaisille. Matkakuluvähennyksen omavastuun nostaminen 600 euroon ei edistä työllistymistä ja leikkaa kovimmin pienipalkkaisten työmatkalaisten ostovoimaa. Matkakuluvähennyksen jo nykyisellään korkea omavastuuosuus rajaa suuren osan palkansaajista sen ulkopuolelle.

Kotitalousvähennyksen kasvattaminen edelleen ja sen käyttörajoitusten poistaminen ovat enimmäkseen jakopoliittisia toimenpiteitä, sillä niiden työllisyys- ja elinkeinopoliittiset hyödyt jäänevät vaatimattomiksi.

Työvoima- ja koulutuspolitiikan osalta budjettiesityksessä on sekä huonoja että hyviä puolia. Työvoimapolitiikan määrärahojen leikkaaminen pahentaa työntekijöiden ja avoimien työpaikkojen kohtaamisongelmaa sekä vaikeuttaa aktiivisen työvoimapolitiikan kehittämistä. Koulutuspoliittisesti ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen oli oikea päätös, samoin ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen leikkaamisen peruminen.

Merenkulun kilpailuedellytysten parantaminen ja tonnistoveron uudistaminen ovat Suomen huoltovarmuuden ja meriklusterin tulevaisuuden turvaamisen näkökulmasta tervetulleita päätöksiä.