Verokilpailun merkitystä helposti liioitellaan
SAK:ssa valmistuneen raportin mukaan Suomea verrattava Baltian sijasta muihin Pohjoismaihin
Suomen yritysverotus on kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyistä, ilmenee SAK:ssa tehdystä kansainvälistä verokilpailua Suomen kannalta selvittäneestä raportista. Globaali verokilpailu luo kuitenkin muutospaineita Suomenkin verojärjestelmälle, mutta verokilpailun merkitystä ei pidä liioitella. Raportin verokilpailun haasteista on tehnyt ekonomisti Olli Koski.
Raportissa peräänkuulutetaan nykyistä laajempaa näkökulmaa verokilpailusta käytävään keskusteluun. Esimerkiksi korkeasti koulutettujen nuorten maastapakoa hillitään veroalennuksia paremmin kilpailukykyisillä palkoilla ja nuorten työmarkkina-asemaa parantamalla.
– Vaatimuksiin verojen alentamisesta verokilpailun nimissä kätketään usein puhtaasti ideologisia tavoitteita. Kansallisen veropolitiikan liikkumavara on toki kaventunut taloudellisen integraation myötä, Olli Koski toteaa.
Raportin mukaan verotus ei ole tärkein tai ainoa yritysten sijaintipaikkaan vaikuttava tekijä. Verotuksen merkitys korostuu vasta, kun vertailussa on kaksi muuten tasaveroista maata. Itä-Euroopan maiden sijasta Suomea kannattaa siis verrata muihin Pohjoismaihin.
Muissa Pohjoismaissa hyvään työllisyyskehitykseen on päästy korkean kokonaisveroasteen oloissa. Verotusta tulisikin Kosken mukaan tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan myös verotuksen työllisyys- ja kasvuvaikutukset.
Verotuksen progressiivisuus tukee kasvua ja työllisyyttä
Kansainvälisesti vertailtaessa työtulojen verotus on Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa melko kireää. Raportissa esitetään, että veronkevennykset kohdennetaan pieni- ja keskituloisille. Verotuksen progressiivisuus tukee kasvua ja työllisyyttä, eikä sitä ole raportin mukaan syytä vähentää.
Koski huomauttaa että Suomen verojärjestelmä ei kokonaisuutena ole niin progressiivinen kuin usein väitetään, vaan karkeasti arvioiden Euroopan keskitasoa.
Raportin mukaan kokonaisveroasteen tuntuva pudottaminen ei edistä talouskasvua, sillä talouskasvu perustuu aiempaa enemmän inhimilliseen osaamiseen ja sosiaaliseen pääomaan. Osaaminen ja sosiaalinen pääomaa karttuvat tasapainoisessa ja turvallisessa yhteiskunnassa, jossa turvattu toimeentulo ja oikeudenmukainen tulonjako ehkäisevät yhteiskunnallisia konflikteja ja pikavoittojen tavoittelua.
Raportissa suositellaan, että Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ajaisi minimiverokantoja yritys- ja pääomatuloille EU:ssa. Pelkkien veropohjien yhdistäminen ei riitä, vaan myös veroasteita olisi raportin mukaan hyvä koordinoida.
Verokilpailun haasteet. Projektiekonomisti Olli Koski. Tutkimustieto 3/2004 (pdf)