SAK: Kuntatalous elvytyksen painopisteeksi
Taloudellinen tilanne on johtamassa työllisyyskriisiin, mikä edellyttää hallitukselta tiukkoja työvoimapoliittisia toimenpiteitä, toteaa SAK budjettitavoitteissaan. Peliä ei kuitenkaan ole vielä menetetty, vaan työllisyyskriisin paheneminen on vältettävissä ripeällä ja riittävän voimakkaalla talous- ja elvytys elvytyspolitiikalla.
SAK korostaa, että maan hallituksella on oltava valmius vielä uusiin elvytystoimiin. Uusissa elvytysratkaisuissa tulee painottaa suoria julkisia investointeja sekä julkista kulutusta parhaan työllisyysvaikutuksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi teiden ja rautateiden runkoyhteydet kaipaavat perusparannusta. Nyt on oikea hetki panna vireille liikenneväylähankkeita, jotka lisäävät taloudellista aktiviteettia ja vahvistavat sekä suomalaista kilpailukykyä että liikenneturvallisuutta.
Taantumasta johtuva verotulojen kasvun raju hiipuminen aiheuttaa kuntakentässä merkittäviä veronkorotus- ja menoleikkauspaineita. Toistaiseksi maan hallitus ei ole osoittanut helpotusta kuntien palvelujen rahoitusta uhkaavaa epätasapainoa kohtaan. Elvytyksen painopistettä on muutettava pikaisesti kuntatalouden vahvistamiseksi ja peruspalvelujen turvaamiseksi.
Kuntien valtionosuuksia ja harkinnanvaraisia avustuksia on lisättävä ja kohdennettava jälkimmäiset etenkin yhteisöverotuloja menettäville rakennemuutospaikkakunnille. On huolehdittava siitä, että valmistelussa oleva valtionosuusuudistus tukee kuntataloutta kokonaisuudessaan ja ohjaa samalla kehitystä kohti kestävämpää ja toimivampaa kuntarakennetta.
Työvoimapolitiikkaan lisää varoja
Työllisyystilanteen jyrkkä heikkeneminen edellyttää nopeaa ja voimakasta määrärahojen lisäämistä työ- ja elinkeinotoimistoille. Lomautettujen palveluja on parannettava, ja kaikki lomautetut on otettava TE-keskuksiin henkilöasiakkaiksi. Kun hallitus on alkukautensa aikana leikannut työvoimapoliittisia määrärahoja, on nyt syytä nopeasti vaihtaa suuntaa, SAK toteaa.
Osana sosiaalitupoa muutosturvaa laajennettiin lomautettuihin. Työttömille ja lomautetuille suunnattujen palvelujen nopeuttaminen ja tehostaminen edellyttävät myös lisää määrärahoja. Lisätalousarviossa esitetyillä määrärahat eivät nosta kokonaisuutta edes viime vuoden tasolla, kun huomioidaan vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa päätetyt työvoimapolitiikan määrärahaleikkaukset.
Valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen on arvioitava uudelleen heikkenevä työllisyystilanne huomioon ottaen. Valtio antaisi huonon viestin omasta työllistämishalustaan, jos se jatkaisi tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksiä, SAK näkee. Kaavamaisista henkilöstövähennystavoitteista tulisi luopua.
Perusturvaa parannettava
Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien aseman kohentamiseksi perusturvaa on parannettava. Kunnallisveron perusvähennystä on nostettava vähintään 2000 euroon, mistä syntyvät verotulojen menetykset on korvattava kunnille täysimääräisesti.
Vanhempainvapaiden kustannuksien tasaisemmaksi jakamiseksi SAK esittää vanhempainvakuutusta. Mallissa vanhempainlomista syntyvät kustannukset jaettaisiin kollektiivisesti työantajien kesken. Vanhempainrahakauden pituutta tulisi nostaa siten, että se jatkuisi vähintään kunnes lapsi täyttää vuoden.
Puheenvuoro ”SAK:n tavoitteet hallitusohjelman välitarkistukseen ja kehyspäätökseen vuosille 2010-2013 sekä valtion vuoden 2010 talousarvioon” löytyy pdf-muodossa oikeanpuoleisen palstan linkkien kautta.