SAK:n johtaja Matti Tukiainen: Suomalaiset vahvasti sopimusyhteiskunnan kannalla
Työmarkkinailmastotutkimus kertoo, että suomalaiset arvostavat ammattiyhdistysliikettä ja suomalaista sopimusjärjestelmää. Sama perusarvostus suomalaista sopimusmallia kohtaan käy ilmi Evan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreesta selvityksestä. Selvityksessä sekä suomalaisyritykset että suomalaiset palkansaajat korostavat yhdessä sopimiseen perustuvan sopimisjärjestelmän merkitystä. Useat kansainväliset arvioijat nostavat sopimisjärjestelmämme jopa keskeiseksi suomalaiseksi kilpailuvaltiksi.
Tätä yleistä mielialaa vasten onkin yllättävää, miksi viime viikkoina on yhteiskunnallisessa keskustelussa heitetty useita kiviä ammattiyhdistysliikkeen suuntaan. Valitut Palat avasi keskustelun kääntämällä Taloustutkimuksen kyselyssä saadut ay-liikkeelle myötäsukaiset kansalaismielipiteet artikkelissaan ay-vihamielisiksi. Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä vaati äskettäin lakkauttamaan koko kolmikantayhteistyön perinteen, jota kokoomus vielä muutama kuukausi sitten hallitusvastuussa ollessaan vielä piti suuressa arvossa ja oli aktiivisesti sitä myös toteuttamassa. Suomen Yrittäjien Järventaus halusi hänkin maanantaisessa ulostulossaan heikentää ammattiyhdistysliikettä ja avata työntekijöiden vähimmäistyöehdot polkumyynnille.
Työmarkkinailmastotutkimuksessa on jo vuodesta 1995 seurattu kahdesti vuodessa SAK:n ja yleensä etujärjestöjen työn arvostusta suomalaisten keskuudessa. Tuloksista käy ilmi, ettei ay-liikkeen työn arvostus suinkaan ole viime vuosina vähentynyt. SAK:n saamat lukemat päinvastoin osoittavat, että järjestön arvostus suomalaisten mielissä on vuosien mittaan jopa parantunut. Kansalaiset myös mm. edelleen turvaavat nimenomaan ammattiyhdistysliikkeeseen työttömyyttä vastaan taisteltaessa.
Toisaalta tuloksista voi nähdä, etteivät Järventauksen ja Itälän työreformistiset ajatukset saa erityistä vastakaikua suomalaisten keskuudessa. Suomalaiset pitävät arvossa sitä, että vähimmäistyöehdot sovitaan yleissitovin työehtosopimuksin ja tuomitsevat jyrkästi ehdotukset työehtojen polkumyynnistä. Lähes yhdeksän kymmenestä uskoo, että vähimmäistyöehdot on sovittava työehtosopimuksin, sillä yksittäinen työntekijä ei niistä pysty tasaveroisesti sopimaan työnantajan kanssa. Näkemys on yhteinen kaikille väestöryhmille: näkemyksen allekirjoittaa jopa yrittäjien enemmistö.
EU:n laajentumisen siirtymävaiheen ongelmia ei syytä vähätellä
Työmarkkinailmastotutkimuksen yksi myönteinen tulos on myös se, että suomalaiset suhtautuvat aikaisempaa myönteisemmin Suomeen tuleviin ulkomaalaisiin. Ulkomaalaisväestön kasvaessa Suomessa on tärkeää, että mm. suomalainen työelämä kehittyy entistä suvaitsevaisempaan ja aidosti monikulttuurisempaan suuntaan. Tämän tavoitteen edistämiseksi on myös SAK:lla useita hankkeita käynnissä.
Tutkimus kuitenkin kertoo myös, että suomalaiset ovat edelleen SAK:n edustaman varovaisen maahanmuuttopolitiikan kannalla. Huonon työllisyystilanteen vallitessa työvoimapulan uhka ei vielä suomalaisia täysin vakuuta.
Evan viime viikolla julkaisema tutkimus kertoo, että joka viides virolainen olisi kiinnostunut muuttamaan Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään. Nuorista, 15-29-vuotiaista virolaisista useampi kuin joka kolmas (37 %) on kiinnostunut ajatuksesta. On selvää, että vain osa Suomeen tulosta kiinnostuneista toteuttaa aikeensa. Toisin kuin Evan raportissa esitetään, nämä lukemat kertovat erittäin suuresta kiinnostuksesta suomalaisia työmarkkinoita ja koulutusmahdollisuuksia kohtaan, etenkin kun tutkimuksessa on kartoitettu nimenomaan muuttohalukkuutta Suomeen. Muuttoliikkeen kasvun sijaan todennäköisempää on kuitenkin ”pendelöinnin” yleistyminen – Virosta käydään jatkossa yhä useammin päivittäin tai esim. viikoittain töissä Suomessa, vaikka asuinpaikka säilyy Virossa.
SAK pitää Viron EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja uskoo, että Virosta tulee EU:ssa Suomelle hyvä yhteistyökumppani. EU:n laajentumiseen liittyy kuitenkin myös siirtymävaiheen ongelmia. Vallitsevat suuret elintasoerot Suomen ja Viron välillä avaavat epärehellisille yrityksille ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyville työvoimanvälitysfirmoille mahdollisuuksia rahastaa työntekijöiden työehtojen dumppauksella. Suomalaisten huoli omien työpaikkojen puolesta on oikeutettua, ellei siirtymäkauden ongelmia pystytä pitämään kurissa.
Myönteisen asennekehityksen ylläpitämisen kannalta olisikin erittäin tärkeää, että uusien jäsenmaiden tulo EU:hun toteutetaan hallitusti, joustavien siirtymäaikojen puitteissa.
Lisätietoja
SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen, puh 0400 600 099 (klo 13 asti)