Tapio Bergholm
Kansantalous hyötyy alimpien palkkojen korotuksista
SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm kumoaa väitteet työllisyyden ja talouskasvun petraamisesta alimpia palkkoja heikentämällä. Tutkimustieto viittaa tosiasiassa päinvastaiseen suuntaan.
– Useat viime vuosien tutkimukset osoittavat, että maltilliset alimpien palkkojen korotukset eivät alenna työllisyyttä, koska työnantajat ja kansantalous hyötyvät näistä korotuksista, Bergholm toteaa SAK:n Hyvän työn blogissa.
Bergholmin mukaan vähiten ansaitsevien palkkoja korottamalla työntekijöiden motivaatio paranee, työvoiman vaihtuvuus vähenee ja organisaatioiden tehokkuus paranee. Korotukset myös kutistavat miesten ja naisten palkkaeroja sekä vahvistavat kotimaista ostovoimaa.
Yhdysvalloissa alimpien palkkojen korotusten dynaamisiin vaikutuksiin on jo herätty.
– Suuryritykset, Wal-Mart etunenässä, ovat julkistaneet ripeitä alimpien palkkojen korotusohjelmia. Alimmat tuntipalkat ovat useassa firmassa ensivuonna nousemassa kymmeneen dollariin ja ylikin, Tapio Bergholm kirjoittaa.
Erikoistutkija Tapio Bergholmin kirjoitus on julkaistu tänään avatussa Hyvän työn blogissa. Blogissa julkaistaan kesän aikana artikkeleita työelämän, työllisyyden ja tuottavuuden parantamisesta. SAK:n omien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden blogikirjoitukset ilmestyvät noin kerran viikossa.
Työstä saatava palkkaa, jolla tulee toimeen
SAK julkaisi viime syyskuussa Hyvä työ -asiakirjan, jossa kuvataan hyvän työn ominaisuuksia SAK:laisissa ammateissa. Toimeentulolla on iso merkitys työn laadulle:
Jokaisella työntekijällä on oikeus työhön, jolla tulee toimeen. Ei ole hyväksyttävää, jos käteen jäävä ansio ei riitä elämiseen. Palkkatasa-arvon ensimmäinen askel on kaikkein alimpien palkkojen korottaminen.
Palkkojen korottaminen siedettäviksi on myös valtion ja kuntien etu. Suomessa on kymmeniä tuhansia työssäkäyviä, joiden ansiot eivät riitä elämiseen, ja he joutuvat turvautumaan yhteiskunnan tai läheistensä apuun.