Jälkihoito pakollista

Ei riitä, että väkivaltaa tai uhkaa kohdanneella työntekijällä on oikeus kääntyä työterveyshuollon puoleen. Psyykkisiä vammoja on vaikea tunnistaa, mutta ne voivat silti olla yhtä vakavia kuin ruumiilliset vammat.

? Uhrin voi olla itse vaikea arvioida omaa hoidontarvettaan. Myös esimiesten suhtautuminen vaihtelee kovasti, eikä jokainen työntekijä uskalla kertoa tarvitsevansa apua. Siksi selvät ja yhtenäiset säännöt ovat hyvät olemassa, sanoo Terhi Raatesalmi-Salonen, Suomen Lähikaupan päätyösuojeluvaltuutettu ja alueluottamushenkilö.

Suomen Lähikaupassa jälkihoito on nykyään pakollista. Kaikkien myyjien, jotka ovat töissä, kun kauppaan tehdään ryöstö tai sattuu jokin muu uhkaava tilanne, täytyy tavata työterveyslääkäri tai -hoitaja. Lisäksi niillä työntekijöillä, jotka eivät sattuneet olemaan juuri sillä hetkellä työvuorossa, on oikeus hakeutua työterveyshuoltoon.

Joillekin yksi käynti riittää, toisilla voi puolestaan olla tarvetta useaan käyntiin psykologin pakeilla. Tärkeintä on, että hoidontarpeen arvioi ammatti-ihminen.

? Määräysten tiukentaminen on minusta tosi hyvä juttu, sanoo PAMin työsuojelusihteeri Erika Kähärä.

Hän toivoo, että työntekijät ymmärtävät, että pakko on otettu käyttöön työntekijöiden omaksi hyväksi.

Viivästynyt sokki

Kun jotain vakavaa sattuu, myös työkavereiden tuki on tärkeää. Myyjät työskentelevät pienissä Siwa-myymälöissä usein yksin, jolloin esimerkiksi helpottaviin kahvipöytäkeskusteluihin ei ole tilaisuutta. Siksi Suomen Lähikauppa on päättänyt, että viikon sisällä tapahtumasta on pidettävä yhteinen jälkipuinti, johon osallistuvat kaikki liikkeen myyjät.

? Silloin kaikki pääsevät puhumaan omista tunteistaan ja kuulemaan miten muut ovat asian kokeneet. Paikalla on yleensä psykologi työterveyshuollosta, Terhi Raatesalmi-Salonen kertoo.

Erika Kähärän mukaan kaikki työnantajat eivät ymmärrä, että sokki voi tulla viiveellä.

? Ihminen voi pystyä tekemään työtään heti tapahtuneen jälkeen, mutta saattaa joutua jäämään sairauslomalle viikon päästä. Me suomalaiset olemme huonoja myöntämään, että tarvitsemme sairauslomaa pelon vuoksi. Sen sijaan vietämme unettomia öitä ja hakeudumme lääkärille vasta, kun olemme aivan uuvuksissa.

Kaupanalan työehtosopimuksessa oikeutta palkalliseen sairauslomaan on laajennettu niin, ettei työsuhteen pituus vaikuta palkallisten sairauspäivien enimmäismäärään, jos syynä niihin on ollut väkivalta tai sen uhka.

Jälkihoito vaihtelevaa

Jälkihoito toimii kaupan alalla joillakin työpaikoilla todella hyvin, mutta sellaisiakin työpaikkoja on, joilla se on aivan olematonta, Erika Kähärä toteaa. Hän kertoo esimerkin siitä, kuinka asiat voivat pahimmillaan mennä.

– Jos sattuu ryöstö, eikä myyjälle koidu fyysisiä vammoja, työnantaja saattaa vaatia henkilöä jatkamaan työvuoroa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Esimies antaa ehkä ymmärtää, että myyjä on jopa osaltaan syyllinen siihen, että ryöstäjä on päässyt pakoon rahojen kanssa.

– Meillä työterveyshuolto on järjestetty valtavan hyvin. Meillä on käytössä varhaisen tuen malli, joka kattaa myös psykologipalvelut, sanoo Terhi Raatesalmi-Salonen.

– Jos joku työhön liittyvä juttu painaa, kehotan aina käymään työterveyshuollossa tunteita purkamassa.

Terhi Raatesalmi-Salonen myöntää, että on haasteellista saada jokaiselle työntekijälle tieto jälkihoidon tarpeellisuudesta ja velvollisuudesta osallistua siihen – myymälöitä on noin 670 ja työntekijöitä pyöreästi 5 200.

Turvattomuus on lisääntynyt

Erika Kähärä ja Terhi Raatesalmi-Salonen ovat yhtä mieltä siitä, että myyjien turvattomuus on lisääntynyt. Mutta työsuojeluvaltuutetun näkövinkkelistä tilanne on Suomen Lähikaupan sisällä muuttunut vakaammaksi.

? Pienten kauppojen myyjät eivät yleisesti ottaen ole peloissaan, vaikka työskentelevätkin usein yksin. Isompi ongelma on kiire. Turvallisuutta parannetaan koko ajan, ja sillä on ollut rauhoittava vaikutus. Ryöstäjät jäävät kameravalvonnan tehostumisen vuoksi usein kiinni, sanoo Terhi Raatesalmi-Salonen.

Selvät ohjeet lisäävät myyjien turvallisuudentunnetta. Myös uusien työntekijöiden pitää tietää, mitä voi sattua ja miten sitten on toimittava.

? Työhön perehdyttäminen on valitettavasti usein puutteellista, erityisesti nuorten tilapäistyöntekijöiden kohdalla. Perehdytystä pitää antaa sekä kirjallisesti että suullisesti, Erika Kähärä toteaa.

Turvallisuudentunnetta lisää myös se, että paikalle voi tarvittaessa kutsua vartijan ja kauppa yleensä on siistissä kunnossa – rähjäinen liike on ryöstäjille ja myymälävarkaille merkki siitä, etteivät turvallisuusasiatkaan ole huippukunnossa. Myös ikkunoiden peittäminen mainoksilla voi vetää ryöstäjiä puoleensa.

Ruotsissa ovat yleistyneet suljetut kassajärjestelmät, joiden ansiosta ryöstäjät eivät saa rahoja. Terhi Raatesalmi-Salonen on suljettujen kassajärjestelmien kannalla, mutta tähdentää, että satojen myymälöiden varustaminen uusilla kassoilla on iso prosessi.

Näpistelijöiden perään lähteminen kielletty

Näpistelijät ovat normaalisti vaarattomia, ellei myyjä päätä puuttua asioihin.

– Kaikkien virallisten ohjeiden mukaan itseään ei saa asettaa vaaraan. Mutta käytännössä myymälävarkaan kiinni nappaavaa myyjää usein kehutaan ja taputellaan selkään, vaikka hän olisi tilanteessa toiminut vastoin ohjeita, sanoo Erika Kähärä.

– Myös tapahtuman nähnyt asiakas voi ihmetellä, miksi myyjä ei ole tehnyt mitään estääkseen näpistyksen, kertoo Terhi Raatesalmi-Salonen.

Suomen Lähikauppa on tiukentanut sääntöjä myymälävarkaiden kiinniotosta. Myyjä saa puuttua tilanteeseen suullisesti, mutta ei fyysisesti. Näpistelijän perään ei saa lähteä, eikä pakoa saa estää esimerkiksi menemällä näpistelijän ja oven väliin.

– Niin pitääkin olla. Minä hilaisin rajaa vielä aikaisempaan vaiheeseen – myymälävarasta ei saa missään tapauksessa ruveta ottamaan kiinni, jos tekee töitä yksin, sanoo Erika Kähärä.

– Myymälävarkaiden perään lähtevät myyjät ovat yleensä voimakkaasti sitoutuneita työhönsä. Siksi he kokevat itsensä henkilökohtaisesti loukatuiksi, kun joku näpistää tavaraa heidän kaupastaan, korostaa Terhi Raatesalmi-Salonen.

Jonny Smeds