Työntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuuden parantaminen kaipaavat parempaa johtamista

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen:

SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mielestä työntekijöiden hyvinvointia ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon, kun on vaadittu työn tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista. Keskiviikkona Helsingissä eurooppalaisessa tuottavuuskonferenssissa EPC 2006:ssa puhuneen Ihalaisen mukaan kova tekninen kehittäminen ja pehmeä työelämän laadun kehittäminen eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan toisiaan tukevia ja vahvistavia elementtejä.

– Olen ehdottanut, että Suomessa rakennettaisiin uusi kansallinen työelämän kehittämisstrategia, jossa yhdistyvät uuden teknologian soveltaminen, osaamisen parantaminen, sosiaaliset innovaatiot, hyvä johtaminen, muutosturvallisuus ja työhyvinvointi. Tämä olisi otettava mukaan tulevaan hallitusohjelmaan poikkihallinnollisena työelämän kehittämishankkeena. Yksi keino edistää työelämän teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden samanaikaista levittämistä olisi Tykesin ja Tekesin yhteistyön syventäminen ja tehostaminen.

– Ammattiyhdistysliike haluaa olla mukana kehittämässä entistä tuottavampaa työelämää, mutta sen on perustuttava ihmisen kunnioittamiselle. Tämän takia työelämän pelisääntöjä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Vain hyvinvoiva ihminen kykenee kehittämään työn tuottavuutta kestävällä tavalla. Myös luovuudella on tärkeä merkitys tuottavuudestakin puhuttaessa. On helppo yhtyä professori Kari uusikylän sanoihin, ettei Suomesta puutu luovia yksilöitä vaan luovia työolosuhteita.

– Pitkällä tähtäimellä yrityksen menestyminen riippuu viidestä tekijästä. Ensiksi on oltava osaava henkilöstö ja johto. Toiseksi tarvitaan kannustava ja innostava ilmapiiri. Lisäksi tarvitaan uudistumista ja pysymistä markkinoiden kehityksessä mukana, innovaatioita tuotteisiin ja prosesseihin sekä hyvä maine asiakkaiden keskuudessa. Näiden asioiden johtaminen on ensisijaisen tärkeää. Siksi peräänkuulutan nykyistä parempaa johtamiskulttuuria ja nimenomaan parempaa henkilöstöjohtamista.

– Suomea ja koko EU:ta koskeva väestön vanheneminen ja sitä kautta heikkenevä huoltosuhde asettavat työn tuottavuuden entistä tärkeämpään rooliin. Mutta jotta toivottava ketju työolosuhteiden parantamisesta lähtien ja päätyen pelivaraksi hyvinvointivaltion kehittämisessä toteutuisi, tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, jossa keskeiset osapuolet ovat sitoutuneet koko prosessiin alusta loppuun. Tätä konseptia uskaltaa suositella koko EU:lle etenkin, kun sen julkilausuttu tavoite Lissabonin strategiassa on kehittyä maailman kilpailukykyisemmäksi talousalueeksi.

– Hyvin toimivat työorganisaatiot ovat kilpailutilanteessa etulyöntiasemassa. Usein ne saavat työvoimaa myös silloin, kun muut huutavat työvoimapulaa. Olisikin syytä miettiä, mitä keinoja olisi käytettävissä johtamisen parantamiseksi. Olisiko mahdollista kolmikantaisesti valmistella erityisesti PK-sektorille suunnattuja ihmisjohtamistaitojen koulutuspaketteja osana uutta kansallista työelämän kehittämisstrategiaa.