Yt-lain uudistus parantaa vuoropuhelua työpaikoilla
SY:n yritys vesittää yt-laki epäonnistui
– Yhteistoimintalain kokonaisuudistus lisää työntekijän vaikutusmahdollisuuksia oman työpaikan asioihin, vahvistaa työntekijöiden tiedonsaantia ja edistää heidän osaamistaan. Uskon, että uudesta yt-laista tulee nykyistä lakia enemmän työpaikkojen kehittämisen puitelaki. Uusi laki on myös nykyistä paljon yksinkertaisempi ja helpompi toteuttaa työpaikoilla, sanoo SAK:n edunvalvontaosaston johtaja Lauri Lyly.
Lylyn mukaan neuvotteluprosessin selkiyttäminen yksimielisyyttä hakevaksi parantaa henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia. Yt-neuvottelut on myös käytävä aina, kun esimerkiksi työtehtävissä, työmenetelmissä tai töiden järjestelyissä on tapahtumassa olennaisia muutoksia.
– Uuden lain mukaisessa henkilöstösuunnitelmassa on selvitettävä nykyistä paremmin henkilöstön rakenne ja kehitysnäkymät, periaatteet eri työsuhdemuotojen käytöstä, tarvittavasta ammatillisesta osaamisesta sekä koulutustavoitteista. Myös alihankinnan ja vuokratyövoiman käytöstä on saatava aikaisempaa enemmän tietoa. Toisin sanoen uuden lain ansiosta työpaikoilla tiedetään nykyistä paremmin, millä työvoimalla ja osaamisella työ yrityksessä tehdään, Lyly toteaa.
– Yt-lain uudistamisen yhteydessä Suomen Yrittäjät ovat väittäneet, että työpaikkojen yhteistoiminnan parantaminen on este työllistämiselle. Mielestäni nykyaikaisilla ja hyvin toimivilla työpaikoilla halutaan ja tarvitaan enemmän yhteistoimintaa. Vain niin syntyy yrityksissä innovaatioita ja hyvä tuottavuus. Väitänkin, että jos yksittäinen yrittäjä saisi valita noudattaako nykyistä vai uutta lakia, yhdeksän kymmenestä valitsisi uuden lain, Lyly huomauttaa.
– Valitettavasti tämänkin lain valmistelussa on selvinnyt, ettei Suomen Yrittäjillä ole halua tai kykyä sopia asioita kolmikannassa. Sopimusyhteiskuntaan kuuluu myös kuunnella ja huomioida muut näkemykset. Yrittäjien purnaus onkin outoa, sillä hehän jatkuvasti vaativat paikallisen sopimisen lisäämistä. Nyt kun näin tehtiin tämän lakiesityksen avulla, reaktio onkin tällainen. Tilanne kuvaakin hyvin yrittäjien todellista paikallista sopimishalua, Lyly toteaa.
– Lakiuudistus saatiin aikaiseksi, koska palkansaajarintama oli yhtenäinen tavoitteissaan ja työskentelyssään. Kolmikantaisen komitean esitys on hallituksen ja eduskunnan käsittelyssä muuttunut vain hyvin vähän. Missään muutoksissa ei puututtu ay-liikkeen tärkeinä pitämiin asiakysymyksiin eikä lain soveltamisalaan. Näin ollen komitean käsittelyn jälkeen esitetyt vaatimukset lakiesityksen huonontamisesta ovat vesittyneet kokonaan, Lyly muistuttaa.