Ruotsalaisselvitys vahvistaa SAK:n varovaisen linjan oikeaksi
Johtaja Matti Tukiainen Kuopiossa 18.1.2003:
Ruotsin entisen maahanmuuttoviraston pääjohtajan Berit Rollénin maansa hallituksen toimeksiannosta tekemä selvitys työvoiman liikkumisen siirtymäaikojen tarpeellisuudesta EU:n laajentumisen yhteydessä vahvistaa oikeaksi SAK:n kannan, jonka mukaan rajojen avaaminen ulkomaille työvoimalle on väärä tapa ratkaista ennakoitu työvoimapula. Vastaavasti työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kannat avata rajat vapaalle maahanmuutolle osoittautuvat ruotsalaisselvityksenkin mukaan vastuuttomiksi.
Rollén toteaa selvityksessä olevansa huolestunut siitä, että EU:n laajentuessa Ruotsiin hakeutuu yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät tule etsimään työtä vaan hyödyntämään Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmää. Rollén suosittaakin, että vastoin Ruotsin hallituksen tähänastista kantaa, Ruotsi harkitsisi työvoiman vapaata liikkuvuutta säätelevän siirtymäajan käyttöä EU:n laajentuessa.
SAK on ajanut siirtymäaikojen käyttöä ja Suomen hallitus onkin päättänyt soveltaa siirtymäaikaa, joka voi olla pituudeltaan 7 vuotta, mutta jota voidaan 2 vuoden jälkeen lyhentää, jos kolmikantaisessa arvioinnissa havaitaan tilanne häiriöttömäksi.
SAK:n kanta perustuu tosiasioihin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 Suomessa oli 100 000 ulkomaalaista, joista noin 41 000 kuului työvoimaan. Vain vajaa 10 000 ulkomaalaista oli sijoittunut avoimille työmarkkinoille, hieman yli 15 000 oli työvoimakoulutuksessa tai työllistettynä ja saman verran eli 15 000 oli työttömänä työnhakijana.
Työlupakäytäntö on jatkossakin sovelias tapa harjoittaa harkittua maahanmuuttopolitiikkaa. Eduskunnassa olevan ulkomaalaislakiesityksen mukaan työlupa ei olisi työnantajakohtainen vaan toimialakohtainen. Tämä yhdessä luottamusmiehen parantuvan tiedonsaantioikeuden kanssa parantaisi ulkomaisen työntekijän mahdollisuuksia valvoa omia etujaan Suomessa. Eilinen tieto ulkomaalaislain raukeamisesta onkin hyvin valitettava uutinen.
On painokkaasti todettava, että harkittu ja varovainen ulkomaalaispolitiikka ei ole ulkomaalaisvastaisuutta eikä se saa aiheuttaa ulkomaalaisten syrjintää. Päinvastoin harkitsematon linja voi johtaa kielteisten asenteiden lisääntymiseen. Ulkomaalaisten mahdollisuuksia integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan on tuettava ja työnsaantia on helpotettava. Kaikenlaiseen etniseen syrjintään on aina puututtava ja varsinkin työyhteisöissä panostettava eri kulttuurien ymmärtämiseen ja suvaitsevaisuuteen.
Vielä erillinen asia on suhtautuminen henkensä tai koskemattomuutensa uhan alla maahan pyrkiviin pakolaisiin. Siinä suhteessa Suomen tulee täyttää kansainväliset velvoitteensa.
Katso myös uutinen 16.1.2003: Ruotsissa esitetään harkittavaksi rajoituksia työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen