Teollisuusmaiden työllisyyseroja ei voi selittää työmarkkinoiden "joustoilla" tai "jäykkyyksillä"
Järkevä talouspolitiikka USA:n hyvän työllisyyden taustalla
Päinvastoin kuin usein esitetään, työmarkkinarakenteet eivät näytä selittävän erilaista työttömyystilannetta eri maissa. SAK:ssa valmistuneessa Joustavuus, työmarkkinarakenteet ja työttömyys -raportissa ekonomistit Peter J. Boldt ja Pekka Laine esittävät kansainvälisiä vertailuja, jotka osoittavat, että alkujaan OECD:n vakiinnuttamien näkemysten vastaisesti työmarkkinoiden ”joustavuus” ei juurikaan selitä työttömyyseroja maiden välillä.
Vuonna 1994 valmistunut OECD:n työllisyysselvitys vakiinnutti talouspoliittisten suositusten pohjaksi käsityksen, että Eurooppaa piinaavan työttömyyden ja USA:n hyvän työllisyyskehityksen taustalla ovat USA:n työmarkkinoiden ”joustavuus” ja Euroopan työmarkkinoiden ”jäykkyys”. Työllisyysselvitykseen perustuva OECD:n työllisyysstrategia edellyttää EU-maiden työmarkkinoille lisää joustoja USA:n malliin. Myös kansainvälinen valuuttarahasto on esittänyt samansuuntaisia suosituksia. Työelämää suositellaan uudistettavaksi irtisanomissuojaa ja työttömyysturvaa huonontamalla, neuvottelujärjestelmää hajauttamalla ja palkkaeroja kasvattamalla.
Todellisuudessa Länsi-Euroopassa työllisyyden hoidossa ovat kuitenkin onnistuneet parhaiten maat, joissa on vakaimmat työmarkkinasuhteet ja säädellyimmät työmarkkinat, mm. Itävalta ja Norja. Työttömyyden alentamisessa ovat verraten hyvin onnistuneet Hollanti, Irlanti ja Tanska, joissa on palattu keskittyneempään työmarkkinasopimiseen. Jopa OECD itse on joutunut selittämään Suomen työttömyyden kansainvälisesti nopeaa vähenemistä maassa harjoitetulla tulopolitiikalla.
Yhdeksi selitykseksi USA:n hyvälle työllisyyskehitykselle puolestaan nousee maan talouspolitiikka. USA:n keskuspankin rahapolitiikka on ollut viime vuosikymmeninä kasvua tukevaa ja suhdanteita tasaavaa. Toisin kuin Euroopan keskuspankissa, USA:n keskuspankin tehtäväksi on määritelty hintavakauden ylläpitämisen lisäksi kasvusta ja työllisyydestä huolehtiminen. Myös Yhdysvaltojen budjettipolitiikka oli jopa Reaganin kaudella suhdanteita tasaavaa ja kasvua ja työllisyyttä tukevaa.
Alhaisten reaalikorkojen ja suhdanteita tasaavan finanssipolitiikan avulla kasvua ja työllisyyttä tukeva talouspolitiikka selittää ainakin Yhdysvaltojen, Ranskan, ja Saksan työttömyyseroja paremmin kuin työmarkkinarakenteiden maakohtaiset erot. Saksassa ja Ranskassa rahapolitiikka on ollut ylikireää. Myös finanssipolitiikka on kiristynyt kasvun hidastuessa ja työttömyyden kasvaessa. Tämä on ylläpitänyt työttömyyttä.
Keskeisenä johtopäätöksenä onkin, että työllisyyttä parantavien uudistusten tulee perustua luotettaviin selvityksiin eikä yhteiskunnallisiin ennakkoluuloihin. OECD:n vanhentuneet lääkkeet johtavat turvattomuuden ja eriarvoisuuden kasvuun, eivät sopeutumiskykyisiin, aidosti joustaviin työmarkkinoihin.
Raportti löytyy kokonaisuudessaan SAK:n Internet-palvelusta pdf-muodossa: Joustavuus, työmarkkinarakenteet ja työttömyys.
Lisätietoja
Ekonomisti Peter J. Boldt, puh. (09) 7721 356 tai 040-548 5664
Osastopäällikkö, pääekonomisti Pertti Parmanne, puh. (09) 7721 310