Matti Paasivuori puhui jo sata vuotta sitten ihmis- ja kansalaisoikeuksien puolesta. Hän nousi työväenliikkeen johtoon.
Matti Paasivuori – sovittelija vai agitaattori?
Matti Paasivuoren elämäkerta julkistettiin Helsingin työväentalolla maanantaina. Paasivuori oli ensimmäinen työläistaustainen ammattipoliitikko ja SAK:n kolminkertainen puheenjohtaja.
Paasivuori (1866–1937) oli tunnettu agitaattori ja puhuja mutta myös työelämän ja poliittisten ristiriitojen sovittelija.
Hän tuli köyhistä oloista Ilmajoelta ja nousi ilman minkäänlaista koulutusta Suomen työväenliikkeen johtoon ja poliittiseen eliittiin, kansanedustajaksi ja ministeriksi. SAK:n puheenjohtajana hän toimi kolme kertaa: vuosina 1911–1912, 1918–1920 ja 1926–1929.
Inhimillisen työelämän esitaistelija
Paasivuori vaikutti vanhoillisen, maatalousvaltaisen maamme yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi. Hän oli kahdeksan tunnin työpäivän, sosiaaliturvan ja työsuojelun esitaistelija. Paasivuori edisti työväenliikkeen kehittymistä yhteistyökykyiseksi ja varteenotettavaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi.
Elämäkerta kuvaa hänen tietään rengistä Helsingin kirvesmiesten ja helsinkiläisen työväenliikkeen johtoon ja Suomen ammattiyhdistysliikkeen isäksi.
Kirjan Sovittelija. Matti Paasivuori 1866–1937 on kirjoittanut valtiotieteen tohtori, dosentti Marjaliisa Hentilä. Hän toimii erikoistutkijana Työväen Arkistossa. Teoksen julkaisijat ovat Työväen Arkisto sekä Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura.
Kirjaa voi tilata osoitteesta raimo.parikka@helsinki.fi.