SAK:n Lauri Ihalainen: Irtisanomisten helpottaminen ei edistä Suomen selviytymistä maailmantaloudessa
– Talousneuvoston sihteeristön valmistelema toinen globalisaatioselvitys on monin osin ansiokas kartoitus Suomen pärjäämisestä maailmantaloudessa. Kuten raportti toteaa Suomen työllisyyskehitys ja talouskasvu ovat parina viime vuotena olleet poikkeuksellisen suotuisia. Suomi menestyy keskimäärin muita EU-maita selvästi paremmin. Harjoitettu talouspolitiikka, sitä tukeneet työmarkkinaratkaisut ja kolmikantayhteistyö sekä osaamista korostava kasvustrategia ovat siis onnistuneet. Siksi mihinkään suureen linjamuutokseen ei ole tarvetta eikä perusteita, toteaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen.
Ihalaisen mukaan on myönteistä, että raportissa tuetaan SAK:n pitkään ajamaa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta. Myös innovaatiopolitiikan tukeminen ja panostusten lisääminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan vastaavat SAK:n pitkäaikaisia tavoitteita.
– Tätä taustaa vasten ihmetyttää, että raportti suosittelee eräitä viime vuosikymmeneltä kaivettuja työnantajien esityksiä kuten irtisanomissuojan ja työttömyysturvan heikentämistä. Työmarkkinoiden joustavuuden ongelmat eivät suinkaan ole työntekijöistä johtuvia. Ongelma on pikemminkin se, että työelämä ei jousta riittävästi perheiden tarpeille. Myös varjon heittäminen tehtyjen eläkeratkaisujen riittävyyteen kummastuttaa.
– Raportti suosittelee palkkojen määräytymistä nykyistä paljon enemmän yritystasolla. Sen sijaan raportti vaikenee tasavertaisten neuvotteluedellytysten takaamisesta henkilöstön edustajille.
Ihalaisen mukaan työntekijän irtisanominen ei ole Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa tai kallista. Meillä on käytössä mm. lomautusmahdollisuus tilauskannan hiipuessa, joka puuttuu useimmista EU-maista. Viitattaessa Tanskan joustoturvamalliin unohdetaan, että työttömyysturvan taso on siellä tuntuvasti korkeampi ja panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Työntekijä kaipaa turvallisuutta työsuhteessa ja työelämän muutoksissa. Epävarmuuden lisääntyminen ei lisää tuottavuutta eikä työyhteisöjen hyvinvointia, joista Suomen selviytyminen on riippuvainen. Työttömyysturvaa on myös uudistettu työnhakua kannustavaan suuntaan ns. muutosturvauudistuksella.
– Myönteistä raportissa on, että sen osana käytiin 17 toimialalla työnantaja- ja työntekijäpuolen elinkeinopoliittista vuoropuhelua. Osapuolten suositukset ovat raportin liitteenä. Toivottavasti hallitusohjelmaneuvotteluissa otetaan toimialojen esityksiä huomioon, sillä niihin sisältyy monia käyttökelpoisia ehdotuksia Suomen menestyksen turvaamiseksi, Ihalainen painottaa.