Palkansaajakeskusjärjestöt: Budjettiin lisärahaa työttömyyden ehkäisyyn ja kuntien tukemiseen
Palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK peräävät valtion ensi vuoden budjettiin lisärahaa työllisyyden ylläpitoon ja kuntien talouden turvaamiseen. Järjestöjen puheenjohtajat tapasivat pääministeri Vanhasen ja valtiovarainministeri Kataisen tänään ja luovuttivat hallitukselle omat ehdotuksensa valtion ensi vuoden talousarvioon.
Arvonlisäveron alennusta ei pidä rahoittaa palkansaajien kukkarosta
Palkansaajajärjestöjen mielestä ravintolaruoan ja kaupasta ostettavan ruoan verokantojen tulisi olla samat. Niiden välille syntymässä oleva 10 prosenttiyksikön ero on kestämätön. Järjestöt huomauttavat, ettei palkansaajista saa tehdä veromuutoksen maksajia. Hallituksen on sitouduttava pitkäjänteisesti siihen, ettei työn tekemisen verotusta kiristetä Suomessa.
Valtion tuki kuntataloudelle on tehokasta suhdannepolitiikkaa
Järjestöt painottavat, että valtion kuuluu taata kohtuullisessa määrin kuntien toimintaedellytykset myös laman aikana. Hallituksen jo aiemmin päättämä kuntien apupaketti on hyvä alku, mutta valtion pitää helpottaa kuntien taloustilannetta vähintään esitetyllä 200 miljoonalla eurolla.
Valtion tuki kunnille pitää nähdä osana hallituksen linjausta olla kiristämättä finanssipolitiikkaa syvimmän taantuman keskellä. Siksi kunnallisverojen nousua on pyrittävä hillitsemään valtion toimin. Valtionosuuksien korottaminen on parempi tapa tukea kuntia kuin nostaa valtionosuuksien tasauksen rajaa.
Kovaan rakennemuutokseen joutuneiden teollisuuspaikkakuntien auttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palkansaajajärjestöjen mielestä teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava ja kohtuuhintaisen energian saatavuus varmistettava.
Työttömyysvakuutusmaksun nousua voidaan hillitä
Työttömyysturvamenot ovat olleet rajussa kasvussa etenkin lomautusten takia. Siksi työttömyysvakuutusmaksuun kohdistuu ensi vuonna merkittävä nousupaine. Työttömyyden nousun syyt ovat ulkoisia, eivätkä Suomen työmarkkinajärjestöt pysty siihen vaikuttamaan. Valtion pitääkin järjestöjen mielestä kompensoida palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun nousu verotuksessa asettamatta ehtoja tuleviin työmarkkinaratkaisuihin.
Palkansaajajärjestöt ehdottavat, että valtio tulisi mukaan rahoittamaan lomautettujen päivärahoja samaan tapaan kuin työttömyysturvaa ainakin tilapäisesti taantuman ajan. Ensinnäkin ratkaisu vähentäisi työttömyysvakuutusmaksun nousua selvästi. Toiseksi se pitäisi maksun muutokset tulevaisuudessakin maltillisempina. Kolmanneksi se korjaisi sen epäkohdan, että irtisanominen on tällä hetkellä yrityksille halvempaa kuin lomauttaminen.
Työvoimapolitiikkaa ei saa laiminlyödä
Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä valtiovarainministeriö ei ole varannut riittäviä resursseja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, vaikka sillä voidaan estää ihmisten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Työllisyystilanteen dramaattinen heikentyminen edellyttää välttämättömien julkisten investointien aikaistamista ja uusien investointihankkeiden suunnittelun käynnistämistä.
Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että on parempi tarjota työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia kuin päästää ihmisiä syrjäytymään työelämästä. Aiemmin tänä vuonna tehty ns. sosiaalitupo sisälsi merkittäviä muutoksia työttömyysturvaan ja työttömien palveluihin, mutta sen toteuttaminen edellyttää riittäviä voimavaroja työhallintoon. VM:n budjettiesityksessä työvoimapolitiikan resurssien lisäys on kuitenkin täysin riittämätön. Varsinaisessa budjettiriihessä työvoimapolitiikan määrärahaa on lisättävä vähintään työ- ja elinkeinoministeriön esittämät 110 miljoonaa euroa. Palkansaajajärjestöt odottavat, että sovitut uudistukset aikuiskoulutukseen toimeenpannaan heti vuoden 2010 alusta eikä vasta heinäkuussa 2010. Valtion tuottavuusohjelmaa on myöhennettävä, jottei valtio omilla toimillaan lisää työttömyyttä.
Työsuojelun ja työvoimapalvelun voimavaroja ei saa tässä suhdannetilanteessa vähentää. Työurien pidentäminen ja työssä jaksaminen ovat niin yksilön kuin koko kansantalouden näkökulmasta tärkeitä. Työterveyslaitokselle tulee taata riittävät voimavarat työelämän kehittämiseksi. Sosiaaliturvaa uudistavassa SATA-komiteassa ja Kelan kuntoutusta uudistettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys vähenee. Oppilaitosten terveydenhuoltoa on parannettava, jotta opiskelijoiden työurat saadaan alkamaan nykyistä aikaisemmin.