Aikuiskoulutuksen merkitys painottuu oikein talousneuvoston raportissa
SAK:lta 10-kohdan ohjelma aikuiskoulutuksen uudistamiseksi
SAK:n mielestä talousneuvostolle laaditussa työvoiman tarjontaa ja liikkuvuutta käsittelevässä raportissa painotetaan oikein ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä työmarkkinoidemme toimivuudessa sekä työn ja tekijöiden kohtaamisongelman poistamisessa.
– Seuraavan vaalikauden työllisyyspolitiikan suuri kokonaisuus onkin muutosturvan laajentaminen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistaminen. Tähän työhön tarvitaan kaikkia osapuolia, maan hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä. Tämän keskustelun pohjaksi SAK:ssa on laadittu 10-kohdan ohjelma ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi, sanoo SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne.
Tällä hetkellä korkea-asteen tutkinnon suorittaneet saavat työuran aikana noin kaksi kertaa enemmän työpaikkakoulutusta kuin tutkintoa vailla olevat, vaikka juuri heidän koulutusvajeestaan pitäisi olla huolissaan.
– Ammatillista koulutusta on siirrettävä yhä enemmän ihmistä lähelle, työpaikoille. Erityisesti oppisopimuskoulutusta on lisättävä. Samalla on kuitenkin varmistettava oppisopimustyöpaikkojen mahdollisuudet järjestää koulutusta laadukkaasti. Myös työntekijöiden taloudellisia edellytyksiä osaamisen parantamiseen on lisättävä, Parmanne sanoo.
Nuorten työllistämiseksi raportissa ehdotetaan uuden työnantajamaksujen porrastusbyrokratian luomista. SAK:n mielestä tämä tuskin on toimiva tapa työllistää nuoria. Selvitysten mukaan aiempienkin työnantajamaksujen porrastusten työllisyysvaikutus on vähintäänkin kyseenalainen. Nuorten kannalta olennaista on varmistaa, että kaikki saavat riittävät ammatilliset valmiudet.
Raportin mukaan Suomen työmarkkinat ovat luultuakin joustavammat. Työntekijöiden ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus ovat vähintään eurooppalaista keskitasoa, mutta todennäköisesti sen yli. Samoin työnteon kannattavuus on parantunut laman jälkeen selvästi, kun palkkatulojen verotusta on alennettu. Niin sanotut kannustinloukut ovat vähentyneet huomattavasti, eikä niitä nykyisin voi pitää merkittävänä työttömyyden syynä. Kannustinloukkujen sijaan raportissa korostetaan koulutusjärjestelmän toimivuutta ja erityisesti aikuiskoulutuksen uudistamista.