SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen.
SAK:lta tiukka ei nuorten ammatillisen koulutuksen lyhentämiselle
SAK painottaa, ettei nuorten ammattikoulutuksen kestoon tule kajota. Erityisen huolissaan palkansaajakeskusjärjestö on eduskunnassa tänään käsiteltävän rahoituslain ja eilen kaatuneen järjestämislain vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen.
Avoinna on nyt, miten hallituksen rakennepaketissa päätetyt toisen asteen jättimäiset leikkaukset toteutetaan.
SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen arvioi, että säästöjen toteuttaminen ilman järjestäjäverkon uudistamista johtaa aloituspaikkojen vähentämiseen, yksikköhintojen pienenemiseen ja lopulta lähiopetustuntien leikkauksiin.
– Keskustelua ammatillisten tutkintojen lyhentämisestä käydään jo. Mikään muutos työelämässä tai yhteiskunnassa ei kuitenkaan puolusta ammatillisten tutkintojen lyhentämistä eikä luopumista jatko-opintokelpoisuudesta. Näiden sijaan on pikaisesti uudistettava ammatillista koulutusta vastaamaan työelämän muutosta, Siekkinen painottaa.
Ammatilliseen opetukseen 2+1-malli
SAK ehdottaa ammatillisen koulutuksen uudistamista 2+1-mallin pohjalta, jossa opiskelu alkaa oppilaitoksessa. Opintojen edetessä ja työpaikan löydyttyä siirrytään oppisopimukselle, jonka pituus vaihtelee opiskelijan mukaan.
– Opiskelijan taitojen kasvaessa työnantajan on helpompi sitoutua oppisopimukseen. Lisäksi oppisopimusjakso olisi usein lyhyempi kuin kolme vuotta. Näin uudistus laskee kynnystä nuorten oppisopimuksiin, Siekkinen huomauttaa.
Oppisopimusmallin rinnalle tarjottua koulutussopimusta SAK ei kannata, koska se vain kasvattaisi yhteiskunnan koulutusmenoja. SAK:n työelämäasioiden johtaja muistuttaa myös, että koulutussopimuksen tavoitetta lisätä peruskoulusta oppisopimukselle siirtyvien määrää on jo kokeiltu osana nuorisotakuuta.
– Työnantajalle maksettavasta 800 euron korotetusta korvauksesta huolimatta oppisopimuspaikkoja suoraan peruskoulusta tulleille on löytynyt vähän. Taantumassa yrityksillä ei ole tarvetta rekrytoida eikä valmiutta ottaa vastuuta nuorten koulutuksesta. Koulutussopimuksen ongelma olisi myös, että nuoret työskentelisivät pitkiä aikoja ilman työsuhteen antamaa turvaa.
Oppisopimus vähentäisi opintotukimenoja
Siekkinen varoittaa kuitenkin, että työmarkkinajärjestöjen hyväksymä 2+1-malli ei ole vain keino säätää koulutusmenoissa.
– Laajempi oppisopimuskoulutus muuttaisi opettajien työtä ja koko ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Opettajien ohjausta ja tukea tarvitaan jatkossakin työpaikoilla, kun ohjaukseen ei aina löydy sieltä riittävästi osaamista eikä aikaa. Jos merkittävä osa opiskelijoista suorittaa osan tutkinnosta oppisopimuksella, yhteiskunnan varoja säästyisi esimerkiksi opintotukimenoista.
Palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt sopivat keväällä 2012 työurasopimuksessa etsivänsä uusia keinoja helpottamaan nuorten pääsyä työelämään. Osana tätä järjestöt esittivät ammatillisen koulutuksen uudistamista 2+1-mallin pohjalta.