Ihmiskauppa rehottaa Ruotsissa ja Tanskassa

Ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestö LO:n tutkija Thord Ingesson kertoo, että työlupien määrä on muutoksen jälkeen lisääntynyt. Ingesson otti Ruotsin esimerkiksi pohjoismaista ihmiskauppaa käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.

– Työluvat ovat yleistyneet etenkin siivousalalla, rakennusalalla ja muilla aloilla, joissa ei ole edes ollut tarvetta ulkomaiselle työvoimalle. 66 prosenttia työluvista menee nykyisin näille aloille.

Ruotsista voi ostaa työluvan

Saatavuusharkinnan ottaminen pois viranomaisilta on Ingessonin mukaan lisännyt Ruotsissa työlupien laitonta kauppaa. Maahan pyrkivät ovat joutuneet maksamaan ihmissalakuljettajille suuria summia päästäkseen Schengen-alueelle.

– Tiedämme tapauksia, joissa ihminen on joutunut maksamaan jopa 25 000 euroa työluvasta.

Ingesson epäilee, että työluvan saaneet eivät ole edes pyrkineet töihin Ruotsiin, vaan maata on käytetty porttina Schengen-alueelle.

– Meille on tuotu bussikaupalla bangladeshilaisia marjanpoimintaan. Sen jälkeen he ovat hävinneet muualle Schengen-alueelle, Italiaan ja muihin Etelä-Euroopan maihin.

Hyväksikäytettävät tulevat Ingessonin mukaan köyhistä maista eivätkä osaa kuin omaa kieltään. Rikolliset työnantajat ottavat heiltä yleensä passit pois.

Ingesson kertoo esimerkin filippiiniläisestä ompelijasta, joka eli vankina työnantajayrittäjän kellarissa.

– Poliisi puuttui asiaan, kun naapurit alkoivat ihmetellä.

Ulkomaalaiset työntekijät saattavat myös tehdä yhteistyötä työnantajansa kanssa.

– He voivat tehdä neljä vuotta töitä vain asuntoa ja ruokaa vastaan, koska neljän vuoden maassa asumisen jälkeen saa pysyvän työluvan ja oleskeluoikeuden.

Ihmiskauppias tavoittelee voittoa

Ingessonin mukaan Ruotsiin on perustettu yrityksiä pelkästään myymään työlupia. Muuta toimintaa niillä ei ole.

– Tiedämme ruotsalaisia juristeja, jotka vain välittävät työlupia.

Ingesson puhuu talousrikollisuudesta.

– Ihmiskauppias ei välttämättä halua olla paha. Hän haluaa vain voittoa. Tällaisen talousrikollisuuden estämiseksi tarvitaan lisää panostuksia.

Ingessonin mukaan LO tekee ongelmien poistamiseksi yhteistyötä viranomaisten kanssa ja vaihtaa tietoja.

– Liitot ovat tehneet tarkastuksia yrityksiin ja havainneet, että yhdeksällä kymmenestä ulkomaalaisesta ei ollut työehtosopimusten mukaisia työehtoja.

Ingesson toivoo, että myös pohjoismainen ay-liike tekisi nykyistä enemmän yhteistyötä ihmiskaupan estämiseksi.

Tanskassa koulutetaan verovirkailijoita

Tanskan verohallinto havahtui työmarkkinoiden ihmiskauppaan vasta pari vuotta sitten.

– Käynnistimme ihmiskaupan vastaisen projektin vuonna 2011, John Vorbeck Petersen Tanskan verovirastosta kertoi seminaarissa.

Tanskan verohallinto on sittemmin kouluttanut tuhat työntekijäänsä, joiden tehtävä on tunnistaa maahan työvoimaa värvääviä bulvaaneja ja saada tietoa heidän raha-asioistaan.

– Olemme opastaneet työntekijöitämme, että kun seuraatte verotusta, katselkaa ympärillenne.

Tanskan verohallinto aikoo lisätä yhteistyötä poliisin kanssa ihmiskaupan kitkemiseksi.

– Hyviä yhteistyökumppaneita ovat myös työsuojeluhallinto ja ay-liike. Meillä on yhteistyötä esimerkiksi tiedonvaihdossa.

Asunto pahvilaatikossa yrityksen ullakolla

Petersen puhuisi mieluummin pakkotyöstä.

– Leipomossa työskennellyt ulkomaalainen asui pahvilaatikossa yrityksen ullakolla eikä saanut juuri lainkaan palkkaa. Häneltä oli viety myös passi.

Petersenin mukaan ihmiskaupan uhri voi saada Tanskassa palkkaa 3 000 kruunua, mutta työnantaja vie päältä vuokrana 800 euroa.

– Yhdellä yrityksellä oli tietokoneellaan valkoinen ja musta kirjanpito, jotka paljastivat, että ulkomaalaisille ei juurikaan maksettu. Yrittäjä ei arvannut, että poliisi voisi olla kiinnostunut siitä.

Ihmiskaupan esiin saaminen vaatii Petersenin mielestä tiedottamista. Tanskassa on alkamassa ensi vuonna iso kampanja asiasta.

– On tärkeää, että kaikille kerrotaan, mitä ihmiskauppaa on. Naapurisikin voi olla sen uhri.

UP/Mika Peltonen