Ay-liike on ajanut päästöttömien energialähteiden lisäämistä jo pitkään

SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen vastaa Hassille

Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi antaa valitettavasti väärän todistuksen SAK:n energialinjasta lauantaina 14.2. antamassaan lausunnossa. Päinvastoin kuin Hassi väittää, ay-liike on ymmärtänyt jo kauan sitten, että kivihiilen polttoa on ilmastomuutoksen takia vähennettävä.

SAK:n tammikuussa 2002 esittelemä monipuolisen energiastrategian malli Suomelle lähti nimenomaan siitä, että kasvava sähköntarve ja riittävä omavaraisuus turvataan lisäämällä päästöttömien energialähteiden, kuten ydin- ja vesivoiman sekä bioenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotantoa. SAK:n energiamallin mukaan kivihiili jäisi siirtymäajan jälkeen Suomessa lähinnä varavoimaloiden polttoaineeksi.

Peiliin katsomisen paikka päästökauppa-asiassa on nimenomaan vihreillä ympäristöministereillä, ei ay-liikkeellä eikä teollisuudellakaan.

Suomalainen teollisuus ja energiantuotanto joutuvat päästökaupan maksumiehiksi nyt paljolti siksi, että eduskunta 1993 teki kielteisen ydinvoimapäätöksen. Tästä syystä päästömme ovat 4-5 miljoona hiilidioksiditonnia suuremmat kuin siinä vaihtoehdossa, että viides voimala olisi jo nyt käytössä eikä vasta 2009.

Ympäristöministeriö esti myös valituksillaan vesivoiman lisärakentamisen Kemijoen yläjuoksulla. Vuotos olisi myös osaltaan vähentänyt Suomelle päästökaupasta koituvia kustannuksia.

Kielteinen ydinvoimapäätös 1993 ja Vuotoksen altaan estäminen ovatkin pääsyynä siihen, että Suomen on käytännössä mahdotonta pudottaa kasvihuonekaasujensa päästöjä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2005 mennessä, jolloin EU:n päästökauppa alkaa. Tästä johtuu, että päästöoikeuksien alkujaossa Suomella on nyt liian vähän jaettavaa ja joudumme heti maksajan rooliin.

Tähän lopputulokseen ovat eniten vaikuttaneet juuri vihreät ympäristöministerit, eikä edustaja Hassin henkilökohtainenkaan osuus ole aivan vähäinen. Näiden poliitikkojen tekemien päätösten takia Suomesta menetetään työpaikkoja ja siksi kaikki suomalaiset joutuvat lähivuosina maksamaan kalliimpia sähkölaskuja.

Hassi antaa ymmärtää lausunnossaan, että kylmästä ilmanalastamme ja teollisuutemme rakenteesta huolimatta Suomen pitäisi ottaa päästökaupassa sama taakka henkeä kohti kuin EU:ssa keskimäärin. Vaatimus on aivan kohtuuton jo siksikin, ettei useimmissa EU-maissa ole käytännössä talvea. Vaatimus johtaisikin toteutuessaan metsä- ja metalliteollisuutemme ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. On pakko kysyä, että teollisuutemme vähittäinen alasajoko ja elintasommeko alentaminen kalliin sähkön avulla on se päämäärä, johon edustaja Hassi itse asiassa tietoisesti pyrkiikin.