Ay-liike tarvitsee sukupolvia yhdistävän sillan
SAK:lainen ammattiyhdistysliike on järjestöpäällikkö Eija Harjulan mukaan kahden haasteen edessä. Ensinnäkin järjestäytymisaste pitäisi saada nousuun ja työntekijät ymmärtämään järjestäytymisen arvokkuus. Toiseksi pitäisi varmistaa, että SAK:lainen ammattiyhdistysliike on tulevaisuudessakin vahva, vaikuttava ja uskottava toimija.
Harjulan mukaan vanhojen liikkeiden ja perinteisten järjestöjen toimintaa johtaa nyt viimeinen järjestösukupolvi. Sille nykyiset toimintatavat ovat luontevia, mutta nuoremmat sukupolvet eivät tunne niitä omakseen.
Siksi SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen täytyy Harjulan mielestä uudistua ja avata rakenteitaan sekä toimintatapojaan. Näin varmistettaisiin se, että mukana olisi jatkossakin aktiivisia jäseniä.
Nuorille projektinomaista toimintaa
Harjula uskoo, etteivät nuoret sukupolvet sitoudu vuosikymmeniksi monimutkaisiin rakenteisiin eivätkä hallinnolliset muodollisuudet kiinnosta. Sen sijaan nuoret ovat alttiita ja valmiita ottamaan osaa konkreettiseen toimintaan tärkeiden asioiden puolesta.
– Vääräleuat sanovat, että nuoret sukupolvet tulevat poimimaan rusinat pullasta, elävät narikkayhteiskunnassa, jossa voi piipahtaa siellä, missä kulloinkin hyvältä ja mielenkiintoiselta tuntuu. Entä sitten?, Harjula kirjoittaa SAK:n Uusi kulma -blogissa.
Jos asia on näin, pitäisi Harjulan mielestä ay-liikkeen muuttua silloin sellaiseksi, että nuorten takki heilahtaisi sen narikkaan yhä useammin.
Ay-liike tarvitsee Harjulan mukaan siltaa, joka yhdistäisi sukupolvet sekä samalla perinteet ja uudet toimintamallit. Tällöin ammattiyhdistysliike pysyisi edelleen vahvana ja uskottavana.
Koko Harjulan blogitekstin voi lukea SAK:n Uusi kulma -blogista.