Suomalaiseen terveydenhuoltoon tarvitaan pitkän tähtäimen hyvinvointistrategia

SAK:n Lauri Ihalainen:

– Yhteiskunnallisen tasa-arvon ja kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että terveydenhuollon palvelut tuotetaan pääosin kuntien omana työnä. Myös palvelujärjestelmän tehokkuuden kannalta on olennaista, että yhteiskunta kantaa vastuunsa sen arvioimisesta, minkälaisia hoito- ja terveyspalveluja kansalaiset tarvitsevat ja kenelle yhteiskunnan rahoittamia palveluja tarjotaan.

– Kysymys on poliittisista valinnoista. Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää resursseja. Valtion rahoitusosuutta on välttämätöntä nostaa. Tarvitaan useampivuotinen rahoitusohjelma ja sitä tukevat kirjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan. Hyvinvointipalveluita ei saa kuitenkaan asettaa vastakkain; lisäresursseja ei saada sosiaalipalveluita yksityistämällä. Sen sijaan on vahvistettava hyvinvointipalveluiden keskinäistä yhteistyötä, kokonaisvaltaista työotetta ja ennaltaehkäisevää työtä. Terveydenhuollon kehittäminen ei saa johtaa hyvinvointipolitiikan eri sektoreiden eriytymiseen.

– Terveydenhuollon tilasta on syystäkin oltu huolissaan. Kysymys ei ainoastaan rahapulasta vaan kysymys on koko järjestelmän toimivuudesta. Terveyspolitiikan ei kohtele kansalaisia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Hyvä terveys ja hyvä terveyshuolto ovat edelleen sidoksissa koulutus- ja tulotasoon. Palvelujen saatavuus myös vaihtelee alueellisesti. Pirstaleinen, erikoistunut organisaatio ja puutteellinen ohjausjärjestelmä luovat terveydenhuoltoon tehottomuutta.

– Terveydenhuoltoprojektissa on oikein kiinnitetty huomiota henkilöstön ja johtamisen kehittämiseen, henkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämiseen ja työolojen kehittämiseen. Hierarkkiset työnjaot ammattiryhmien kesken estävät järkeviä työtapoja. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä terveydenhuoltoa uhkaa työvoimapula eikä alan houkuttelevuutta lisää se, että jo nyt työssä olevalla terveydenhuollon henkilöstöllä on pahoja ongelmia työssä jaksamisessa ja työolosuhteissa. Kun henkilökunta työskentelee kiireessä ja uupumuksen rajoilla, palvelujen laatu kärsii.

– Ongelmista huolimatta suomalaisten terveys on kehittynyt myönteisesti. Valtaosin kokemukset julkisen terveydenhuollon palveluista ovat hyviä. Jotta myönteinen kehitys ja hyvät kokemukset jatkuisivat, tarvitaan pitkän tähtäimen hyvinvointistrategiaa, johon terveysprojektin yhteydessä tehty perusteellinen selvitystyö antaa erinomaisen pohjan.

Kansallisen terveydenhuoltoprojektin esitykset julkistettiin tiistaina 9.4. Helsingissä.