Suomalaiset sitoutuvat vahvasti työhön ja ammattiliittoon
Yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa yhteisyyden ja kollektiivisten siteiden väitetään usein olevan hauraita. YTL Pertti Jokivuoren tutkimus kuitenkin osoittaa, että suomalaiset palkansaajat ovat erittäin sitoutuneita organisaatioon, jossa he työskentelevät, ja ammattijärjestöön, johon he jäseninä kuuluvat.
Pertti Jokivuoren sosiologian väitöskirja Sitoutuminen työorganisaatioon ja ammattijärjestöön tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 30.11.
Jokivuoren mukaan vahva side työorganisaatioon kulkee käsi kädessä ammattijärjestöön sitoutumisen kanssa. Lähes puolet suomalaisista palkansaajista on Jokivuoren termillä ”kaksoissitoutuneita” eli heillä on vahva side sekä työhönsä että ammattijärjestöönsä.
Kaksoissitoutuneita yhdistävät muun muassa pitkät työsuhteet, korkea keski-ikä ja myönteiset kokemukset paikallisista työelämän suhteista eli organisaation johdosta, esimiesten toiminnasta ja ay-luottamushenkilöistä. Sen sijaan heikosti sekä organisaatioon että ammattijärjestöön sitoutuneille ovat tyypillisiä kielteiset kokemukset organisaation yhteistyö- ja neuvottelusuhteista.
Kaksoissitoutuneet poikkeavat muista
Yksipuolisesti vain työhön sitoutuneita oli selvityksen mukaan noin kolmannes työntekijöistä. Heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä, he kokevat työtyytyväisyyttä ja he odottavat työsuhteensa kehittyvän myönteisesti. He kokevat myös itse pystyvänsä edistämään omia etujaan työelämässä eivätkä perusta palkansaajien kollektiivisesta edunvalvonnasta.
Vain ammattiliittoon sitoutuneiden ryhmä oli pienin eli seitsemän prosenttia palkansaajista kuuluu Jokivuoren tutkimuksen mukaan tähän ryhmään. He sitoutuvat ammattiliittoon, koska he kokevat liittonsa ajavan työntekijöiden etua työnantajaa vastaan. Tämän ryhmän kokemusmaailmaa leimaavat heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja työtyytymättömyys. He kokevat työsuhteensa kehittyneen viime vuosina kehnosti ja työpaikan säilyminen on epävarmaa.
Tutkimuksen mukaan ns. kaksoissitoutuneet ovat muihin verrattuna kiinnostuneempia työyhteisön talouden kehityksestä ja heillä on muita voimakkaampi kollektiivinen työorientaatio. He ovat lisäksi kaikkein sitoutuneimpia työtehtäviinsä.