SAK:n Lyly kutsuu prekariaatin linjaamaan pätkätyöläisten edunvalvontaa

SAK:n tuore puheenjohtaja Lauri Lyly kutsuu ns. prekariaatin edustajat mukaan linjaamaan yhdessä SAK:n kanssa pätkätyöntekijöiden edunvalvontaa.

– Työelämän muutos sekä työn tekemisen ja teettämisen uudet tavat aiheuttavat epävarmuutta työelämässä. Se edellyttää pätkätyöntekijöiden aseman nostamista entistä vahvemmin esille ja yhteistyötä eri tahojen kanssa työelämän turvattomuuden poistamiseksi, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tänään linjatessaan SAK:laisen ay-liikkeen tulevaisuutta.

– SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena on ollut estää epätyypillisiksi kutsuttujen työsuhteiden vakiintuminen työelämässä. Olemme pitäneet tärkeänä, että ihmiset voisivat työskennellä vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Eikä se mikään huono tavoite ole, Lyly totesi.

Pätkä-, silppu-, vuokra- ja määräaikaistyöt ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Lylyn mukaan näitä ongelmia on erityisesti SAK:laisilla aloilla, kuten rakentamisessa sekä yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla. Pätkätyöongelma ei todellakaan ole mikään erityisesti koulutettujen ongelma, vaikka julkisesta keskustelusta saattaisi sen kuvan saada.

– SAK:n tavoitteena on taata kaikille kunnollinen ja mielekäs työ, jolla elää. Se vastannee myös prekariaatin toiveita. Pätkätyöntekijöiden toimeentulon turvaamiseksi ammattiyhdistysliike on ajanut mm. pätkätyöntekijöiden työttömyysturvan parantamista, palkkaverotuksen keventämistä pienituloisilta, lisää työmahdollisuuksia ns. poolimallin avulla ja osittaisen hoitorahan korottamista. Yhteistyössä prekariaatin kanssa voisimme löytää uusia aloitteita ja linjauksia pätkätyöntekijöiden aseman kohentamiseksi. Toivottavasti he kuulevat kutsumme, sanoi Lauri Lyly.

SAK:n tulevaisuushanke etsii liikkeen kipukohdat

SAK:ssa on käynnissä tulevaisuushanke, SAK 2025, jossa on pyritty kiteyttämään SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen uudistumisen kipukohdat. Laajassa valmistelutyössä esiin nousseiden kymmenen kriittisen kysymyksen kautta etsitään uusia linjoja ja toimintatapoja, jotta SAK on elinvoimainen tulevaisuudessakin.

– Kysymykset liittyvät SAK:n arvojen ajanmukaistamiseen, toimintatapoihin ja rakenteisiin sekä keskusjärjestön rooliin ja tehtäviin. Arvojen ajanmukaistamiseen liittyy esimerkiksi kysymys moniarvoisuudesta. SAK:sta syntynyt kuva on kovin yksipuolinen. Miten voisimme edistää moniarvoisuutta omassa toiminnassamme niin, että naiset, nuoret, maahanmuuttajat pääsevät tasavertaisina vaikuttamaan? Entä onko meillä tilaa seksuaalivähemmistöille? Onko liikkeen yhtenäisyydelle uhka, jos olisimme aiempaa moniäänisempi, kysyi tulevaisuushanketta tänään esitellyt SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen.

Hietasen mukaan demokratia on SAK:n perusarvoja. Tulevaisuushankeen yhtenä teemana onkin edistää osallisuuden mahdollisuuksia ja rakentaa uusia vaikuttamisen malleja myös ammattiyhdistysliikkeessä. Myös SAK:n rooli kansanliikkeenä ja yhteiskunnallisen keskustelun avaajana kaipaa vahvistusta.

– Kansalaiset odottavat, että ammattiyhdistysliike olisi myös eräänlainen yhteiskunnan omatunto. Hankkeessa pohdimme myös, voimmeko olla samanaikaisesti sekä omantunnon ääni että uskottava sopimuskumppani, Hietanen sanoi.

SAK:n tulevaisuushanke jatkuu vielä kaksi vuotta, seuraavaan edustajakokoukseen asti. Kehittämisjohtaja Hietasen mukaan ammattiyhdistysliikkeen uudistumista ei voi ratkoa hallinnollisilla päätöksillä.

– Jatkamme projektia tilaisuuksien ja verkkokeskustelujen myötä. Ensi syksynä kokoamme yhteistyökumppaneista ja vaikuttajista ns. SAK-raadin sekä mahdollisista tulevista jäsenistä koostuvan Nuorten Suomi – ryhmän. Näissä syntyneitä ideoita hyödynnämme jatkotyössä. Syksyllä järjestämme myös kolme avointa työpajaa: pätkätyöstä, osallisuudesta ja globaalitaloudesta, Hietanen kertoi.