SAK:n Katja Veirto ja Lauri Lyly kertoivat ajankohtaisista eläkeneuvotteluista SAK:n työmarkkinaseminaarissa.
Ikärajat SAK:lle vaikeimpia
Kun kaikki on sovittu, niin sitten keskustellaan ikärajasta. Loppumetreillä pöydällä ovat ikärajat, maksut ja lisäpäivät. Ikärajat ovat SAK:lle vaikeita, koska vain neljä kymmenestä SAK:laisesta pääsee eläkkeelle vanhuuseläkeiässä.
− Lisäksi emme halua muutoksia työttömyysputkeen, muistutti SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tämän päiväisessä työmarkkinaseminaarissa.
Työnantajat taas haluavat pitää kiinni maksujen nykytasosta. Jotta etuudet ja maksut olisivat tasapainossa, pitäisi maksuja korottaa noin prosenttiyksikön verran.
Nyt ollaan Lylyn mukaan tekemässä vuosikymmenen suurinta sosiaalipoliittista uudistusta. Neuvottelut jatkuvat tänään ja keskiviikkona SAK:n hallitus tarkastelee, missä mennään. Näkemykset ovat selkeitä, mutta paljon on vielä neuvoteltavaa. Alun ikärajoja koskeva keskustelu on laajentunut koko eläkejärjestelmää koskeviksi neuvotteluiksi.
− Ollaan loppumetreillä. Luotan siihen, että osapuolet löytävät toisensa. Meillä SAK:ssa on varmaankin vaikeinta käsitellä ratkaisua, ennakoi Lyly.
Kestävyysvaje kummittelee
− Järjestöt ovat sitoutuneet 62,4 vuoden eläköitymisikään vuoteen 2025 mennessä. Mutta maan hallitus on kasannut kestävyysvajevaatimuksillaan lisäongelmia, vastaava asiantuntija Katja Veirto toteaa.
Lylyn mukaan tällä ratkaisulla toteutettaisiin noin prosentin kestävyysvajeen umpeen kurominen. Jos olisi parempi työllisyys, tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä ollenkaan.
− Meillä ei ole käytössä koko työurien pidentämisen repertuaaria, esim koulutuspolitiikkaa. Voimme yrittää pidentää työuria eläkejärjestelmällä ja työurien laadulla, muistuttaa Veirto.
Lylyn mukaan on paljon kiinni siitä, miten yritykset pitävät ikääntyneitä työssä. Työnantajien pitäisi olla myös valmiita huokoistamaan ikääntyneiden työuraa loppuvuosina. Tässä on haastetta työnelämälle.
Karttumiin oikeudenmukaisuutta
Karttumien pitäisi lähteä 17 ikävuodesta, koska oppivelvollisuus päättyy siihen. Nyt karttumassa on se ongelma, että nykyjärjestelmä suosii myöhemmin työuransa tekevää. Jos samalla palkkatasolla tekee työuran myöhemmin, niin saa jopa 20 prosenttia paremman eläkkeen.
Tätä paikkaamaan SAK pitää tärkeänä, että superkarttumista siirryttäisiin lykkäyskorotukseen.
− Toki pitää palkita vanhuuseläkkeen alarajan ylittämisestä. Lykkäyskorotus kannustaisi työssä jatkamiseen, korostaa Katja Veirto.
Palikat pöydässä
Neuvottelupöydässä on jo kaikki palikat, joista lopullinen eläkeratkaisu kootaan. Lauri Lylyn mukaan työntekijän eläkemaksun vähenteisyyden poistaminen turvaisi nuorten eläkelupauksen, asiallisen eläkkeen tason jatkossakin.
− Säilyykö osa-aikaeläke vai tuleeko uusi järjestelmä. Osittaisen vanhuuseläkkeen malli tarjoaisin mahdollisuuden ottaa osan eläkkeestä aiemmin maksuun. Sitten voisi jatkaa ehkä osa-aikatyössä entistä pidempään.
Työajan lyhentäminen loppupäässä helpottaa jatkamista pidempään. Pitää olla myös oikeus laajemmin järjestellä työaikoja työurien loppupäässä.
Aino Pietarinen