Eurovaaliehdokkailta vahva tuki tilaajavastuulle ja ammattiliittojen kanneoikeudelle
Valtaosa eurovaaliehdokkaista asettaisi tilaajayrityksen vastuuseen siitä, että palvelua tuottava yritys noudattaa asianmukaisia työntekomaan työehtoja, sekä antaisi ammattiliitoille rajat ylittävän kanneoikeuden.
Lähes kaikki (96 %) SAK:n kyselyyn vastanneet eurovaaliehdokkaat ovat sitä mieltä, että palvelun tilaajalla on oltava vastuu asianmukaisten työehtojen noudattamisesta, jotta voidaan varmistaa, että ns. lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan työntekomaan työehtoja. Ainoastaan keskustapuolueen Riitta Väisänen ja RKP:n Jan D. Oker-Blom vastustavat tilaajavastuuta.
Samoin useampi kuin kolme neljästä (78 %) ehdokkaasta on sitä mieltä, että työmarkkinajärjestöille on myönnettävä kanneoikeus, jonka avulla ne voisivat puolustaa työntekijöiden oikeuksia yli rajojen. Täysin eri mieltä kanneoikeuden myöntämisestä ammattiliitoille on Riitta Väisäsen ja Jan D. Oker-Blomin ohella vain kokoomuksen Ville Itälä. Tällä hetkellä vain työntekijällä itsellään on oikeus nostaa kanne työehtojen rikkomisesta. Etenkin ulkomaiset työntekijät vain harvoin uskaltavat ryhtyä tällä tavoin ajamaan omia oikeuksiaan. SAK:n mielestä tilaajavastuu ja kanneoikeus on toteutettava valmisteilla olevassa ns. palveludirektiivissä.
Tiedot käyvät ilmi SAK:n teettämästä kyselystä suurimpien puolueiden eurovaaliehdokkaille. Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle, joista 97 vastasi kyselyyn.
Kysymys työvoiman vapaalle liikkuvuudelle asetetuista siirtymäajoista ja niistä luopumisesta jakaa ehdokkaiden mielipiteitä myös puolueiden sisällä. Kuitenkin miltei kaikki ehdokkaat (91 %) lähtevät siitä, että työehtojen valvonta on saatava Suomessa kuntoon niin, että ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja työehtojen polkeminen voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää. Osa väittämän kanssa eri mieltä olevista ehdokkaistakin toteaa kyselyyn liittämissään kirjallisissa kommenteissa, että valvonta olisi pitänyt hoitaa kuntoon jo ennen palvelujen liikkuvuuden vapauttamista.
Valtaosa ehdokkaista (79 %) toteaa, että asianmukaisten työehtojen turvaamiseksi ulkomaisten työvoimaa tarjoavien yritysten olisi rekisteröidyttävä Suomen ennakkoperintärekisteriin. Yksikään kyselyyn vastanneista ehdokkaista ei vastusta ajatusta jyrkästi. Osittain toista mieltä asiasta kertovat kuitenkin olevansa mm. kokoomuslaisetAlexander Stubb, Juha Kankkunen, Riikka Kervinen ja Antti Nieminen sekä keskustan Riitta Väisänen.
Alhaista työvoiman hintaa ei pidetä kilpailuvalttina
Eurovaaliehdokkaat eivät kannata matalan tuottavuuden työmarkkinoiden synnyttämistä EU:hun. Lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) vastanneesta on sitä mieltä, et-tei EU:n kannata seurata tässä kilpailevien talousalueiden jalanjälkiä, vaan järkevämpää on ponnistella korkeamman tuottavuuden ja paremman tulotason saavuttamiseksi. Selkeimmin väite saa kannatusta vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkailta, mutta kaikkien puolueiden ehdokkaista selvästi yli puolet tukee väitettä.
Kannatusta ehdokkailta ei myöskään saa väite työvoiman kustannusten alentamisesta. Kolme neljästä (77 %) vastanneesta ei hyväksy väitettä, jonka mukaan eurooppalaisen työvoiman hinta pitäisi saada laskemaan, jotta EU-maat pärjäisivät maailmankaupassa esimerkiksi Kiinalle. Jyrkimmin väitettä vastustavat vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaat sekä valtaosa vihreistä. Työvoiman hintaa olisivat vahvimmin pudottamassa kokoomuslaiset Riikka Kervinen ja Heikki Autto sekä RKP:n Jarl Ahlbeck ja perussuomalaisten Harri Lindell.
Ehdokkaat ovat yksimielisiä myös siitä, ettei EU:n tule keskittyä maailmankauppaneuvotteluissa pelkästään taloudellisiin intresseihin. Peräti 97 prosenttia vastanneista arvioi, että EU:n on otettava kauppaneuvotteluissa huomioon myös ihmis- ja ay-oikeudet. Eri mieltä asiasta on vain yksi ehdokas, perussuomalaisten Harri Lindell, epävarmoja kannastaan ovat kokoomuslaiset Alexander Stubb ja Pirjo Kemppi-Virtanen.
Verokilpailua ehkäistävä
Ehdokkaista valtaosan (73 %) mielestä EU:n jäsenmaille olisi säädettävä verotuksen vähimmäistasot pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen vaarantavan verokilpailun ehkäisemiseksi. Selkeimmin väitettä kannattavat vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat. Keskustan ehdokkaat kysymys jakaa kahtia: väitettä kannattaa puolet, puolet vastustaa. Myös kokoomusta kysymys jakaa niin, että niukka enemmistö kannattaa verotuksen vähimmäistasoja.
Suomalaisilla on lähes kaikkien ehdokkaiden (98 %) mielestä oltava jatkossakin oikeus säilyttää oma lakisääteinen työeläkejärjestelmänsä, jonka hallinnossa palkansaajien edustajat ovat mukana. Osittain eri mieltä asiasta ovat vain kokoomuksen Alexander Stubb ja Riikka Kervinen.
EU:n yksipuoliset toimet päästökaupasta vuoden 2012 jälkeen jakavat ehdokkaiden mielipiteitä. Reilu puolet (67 %) vastanneista on samaa mieltä siitä, että EU:n on hyvän esimerkin näyttämiseksi jatkettava päästökauppaa, vaikka USA, Venäjä, Kiina ja Intia eivät sitoutuisikaan kasvihuonekaasujen päästörajoituksiin. Väittämän kanssa eri mieltä on kolmasosa (35 %) ehdokkaista. Toisaalta 78 prosenttia ehdokkaista kuitenkin kannattaa ajatusta, että EU:n on tähdättävä yksipuolisten toimenpiteiden sijasta uusiin ilmastoneuvotteluihin, niin että kaikki tärkeimmät maailmatalouden maat sitoutuvat aidosti päästörajoitustavoitteisiin.
Eurovaaliehdokkaista 67 prosenttia ilmoittaa kuuluvansa johonkin ammattiliittoon.
Tarkempia tietoja kyselystä ja ehdokkaiden vastauksista (pdf)
Lisätietoja
SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen, puh. 0400 600 099