Ihalainen tulevasta syyskuun tapaamisesta: Järjestöt ja hallitus rakentamaan työllisyys- ja koulutuspakettia

SAK:n valtuuston kokous 16.-17.5.2008

SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mielestä Suomessa olisi varmistettava, ettei myönteinen työllisyyskehitys katkea hidastuvan talouskasvun ja kiintyvän inflaation oloissa. Tämän takia hän esittää, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen syyskuuksi sovitussa tapaamisessa voitaisiin käynnistää työllisyys- ja koulutuspaketin rakentaminen, jolla tuettaisiin talouskasvua ja työllisyyttä sekä koulutuksen, työvoiman ja työpaikkojen parempaa kohtaamista.

Perjantaina SAK:n valtuustossa Nurmijärvellä puhunut Ihalainen esittää hallituksen ja järjestöjen tapaamisessa pohdittavaksi myös sitä, miten hallitusohjelmaan kirjattu 1,1 miljardin euron verotuksen keventämisvara tukisi parhaalla mahdollisella tavalla ostovoimaa, työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Ja sitä, miten veroratkaisu yhteensovitettaisiin seuraavaan palkkaratkaisuun.

– Lisäksi olisi määriteltävä liittokierroksen kokemusten perusteella yhteinen tiekartta, miten uudistavasti rakennetaan kestävä malli talous-, budjetti- ja työmarkkinapolitiikan välttämättömälle koordinaatiolle. Ja yleisemmin olisi hahmotettava taloudellista kuvaa kansainvälisen talouden epävakaisuutta vasten, Ihalainen luetteli asioita, joita hänen mukaansa tapaamisessa tulisi käsitellä.

SAK:n puheenjohtajan mukaan työnantajan ajattelusta näyttävät olevan kaukana ne ajat, jolloin pihdattiin palkankorotuksista ja kannettiin huolta inflaatiosta.

– EK on nykyisin niin itsevarmalla ja rehvakkaalla poikki, halki ja pinoon -tyylillään todistanut useampaan kertaan, että tämä kierros vastasi hyvin työnantajien tavoitteita ja että tällä tiellä on hyvä jatkaa. Itsestään selvää siis on, että tämän liittokierroksen kauaskantoisin ja merkittävin johtopäätös on, että työnantajajärjestöt haluavat uuden työmarkkinapoliittisen, tupoista vapaan sopimuslinjan, Ihalainen sanoi.

SAK:n liitot pärjäsivät hyvin liittokierroksella

Hänen mukaansa SAK:n sopimusstrategia ei ole koskaan ollut yhden kortin varassa, ei tällä eikä tulevillakaan kierroksilla. Senkin takia SAK:n liitot pärjäsivät Ihalaisen mielestä hyvin tällä kierroksella. Arvioitaessa yli kahden vuoden päähän ulottuvia uusia sopimusneuvotteluja on hyvin vaikeata hahmottaa, millaisessa taloudellisessa ympäristössä neuvotteluja tuolloin käydään. Tämän vuoksi Ihalaisen mielestä on viisasta ja vastuullista, että myös työmarkkinapolitiikassa on kaikki sopimusvaihtoehdot käytettävissä.

– Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että seuraavakin neuvottelukierros toteutetaan liittotasoisesti vailla laajempaa talous- ja työmarkkinapolitiikan kehystä. Se merkitsee, että palkansaajapuolen on hyvissä ajoin valmistauduttava koordinoimaan omat tavoitteensa ja neuvottelunsa tätäkin kierrosta tiiviimmin. Jos EK haluaa hajauttaa omat neuvottelunsa, SAK:laisen ay-liikkeen kannattaa koota rivinsä ja laatia yleiset neuvottelutavoitteet ja strategia liittotason neuvottelujen onnistumiseksi ja tueksi. Tämä valmistelutyö on jo käynnistetty.

– SAK on valmis myös muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa yhteistyöhön seuraavaan neuvottelukierrokseen valmistauduttaessa. Työelämän muutosten hallinta ja palkansaajien muutosturvallisuuden parantaminen edellyttävät, että työpaikkatasolla henkilöstöryhmien yhteistyötä tiivistetään, Ihalainen totesi.

SAK on Ihalaisen mukaan ollut luovan aloitteellinen myös pohdinnoissa siitä, voidaanko tulopolitiikkaa uudistaa eikä romuttaa. Uudistavaa voisi olla raamittava, alakohtaista joustavuutta tuova tuloratkaisu, joka mahdollistaisi palkkaratkaisun ja palkkaverotuksen keventämisen yhtäaikaisen ratkaisemisen.

– Myös kolmikantavalmistelussa on nyt monia sellaisia työmarkkinoiden toimivuuteen, työelämään, koulutukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä hankkeita, jotka ovat valmistumassa seuraavan sopimuskierroksen kynnyksellä. Niistä, niin haluttaessa, voitaisiin rakentaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken &#;8211 uudistetun tupon osana – yhteisiä ratkaisuja, Ihalainen hahmotteli.

Pätkätyöläisten asemaa parannettava kuusikohtaisella ohjelmalla

SAK:n Lauri Ihalainen esittää pätkätyöläisten aseman parantamiseksi kuusikohtaista ohjelmaa. Hänen mukaansa ohjelman toteuttaminen on tehtävä kolmikantaisesti eli siihen olisi sitoutettava työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus.

Ihalaisen esittämän ohjelman kuusi kohtaa pääpiirteissään ovat: 1) pätkätyöläisten työttömyysturvaa ja muutosturvaa on parannettava 2) osa-aikaista koulutusta ja työtä on yhteensovitettava paremmin 3) osa-aikaisille ja vuokratyöntekijöille on saatava lisätöitä 4) työelämä ja yhteiskunta on tehtävä lapsiystävällisemmäksi 5) kuntien on vähennettävä pätkätöitä 6) pätkätyöntekijöiden verotusta on oikeudenmukaistettava.

– Ohjelman toteuttamisesta pitäisi tehdä linjallisia päätöksiä jo ensi syksyn aikana. Näin ollen kolmikantainen valmistelu tulisi käynnistää välittömästi, Ihalainen linjasi ohjelman aikataulua.

– Pätkätyöntekijöiden työttömyysturvaa ja määräaikaisten työntekijöiden muutosturvaa on parannettava ja osa-aikatyötä tekeville maksettavan sovitellun päivärahan säännöksiä on korjattava. Työehtosopimuksiin ja lakiin perustuvia pelisääntöjä on edelleen kehitettävä, jotta voidaan saada määräaikaisia työsuhteita vakituisiksi, niille osa-aikaisille työntekijöille kokoaikatyötä, jotka sitä haluavat ja vuokratyöntekijöille vakaita pitkäaikaisia työsuhteita, Ihalainen listasi hahmottelemansa ohjelman pääkohtia.

Hän muistutti SAK:n monta kertaa aikaisemminkin olleen parantamassa pätkätyöntekijöiden asemaa. 1990-luvun jälkeen työeläkkeen kertyminen jokaisesta työsuhteesta ja pätkätyöntekijöiden sairausajan palkka ovat merkittävästi parantaneet pätkätyöläisten toimeentuloa. Myös työsopimuslakia on uudistettu pätkätyöläisten eduksi.

Ihalaisen mielestä pätkätyöläisten aseman parantamisesta pitää puhua myös vaalien jälkeen. Hänen mukaansa nyt vaaditaan ensisijaisesti tekoja eikä vain lupauksia.

Osatyökykyisten työllistämiseksi järjestöjen yhteinen suositus

SAK:n puheenjohtaja kiinnitti puheessaan huomiota myös osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantamiseen. Hänen mukaansa työmarkkinajärjestöjen olisi tehtävä asiassa yhteinen suositus.

– Työkokeilut ja osa-aikatyö voivat olla kelpo väyliä takaisin työhön esimerkiksi masennuksesta toipuville pitkän sairausloman tai määräaikaisen eläkkeen jälkeen. Työpaikoilla on raivattava mahdollisuuksia työntekoon osatyökykyisille ja työhön kuntoutujille, Ihalainen totesi.

Hänen mielestään talouskasvun imua pitäisi nyt nopeasti hyödyntää niin pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten kuin eri tavoin vammaisten hyväksi.

Lauri Ihalaisen koko puhe löytyy oikeanpuoleisen palstan linkin kautta.