Vuorotyötä tekevän on tärkeää syödä terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja olla tupakoimaton, sanoo Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta.
Vuorotyö on aina riski
Vuoro- ja yötyö sekoittaa kehon sisäisen kellon ja voi aiheuttaa uniongelmia sekä altistaa sairauksille, sanoo Työterveyslaitoksen asiantuntija Mikael Sallinen. Hän korostaa, että terveet elämäntavat auttavat ennaltaehkäisemään ongelmia.
Vuorotyötä pitää aina tarkastella mahdollisena työympäristöriskinä, korostaa Työterveyslaitoksen työaikoihin ja uneen perehtynyt asiantuntija Mikael Sallinen. Hän nostaa esiin kolme asiaa, joihin vuorotyön yhteydessä pitää kiinnittää erityistä huomiota.
? Vuorotyömallin suunnittelu, omat elintavat ja työterveyshuollon toiminta.
Ihminen on päiväeläin, ja kehon sisäinen kello sääntelee monia ruumiintoimintojamme. Biologinen kello sijaitsee aivoissa ja on riisinjyvän kokoinen. Jokaisessa solussa on lisäksi oma sisäinen kellonsa.
? Tämä fysiologinen toiminto aiheuttaa sen, että yötyötä tekevä ei voi nukkua silloin kuin pitäisi ja on uninen silloin, kun pitää olla valveilla. Univelka kasaantuu. Myös sosiaalinen elämä häiriintyy, kun muut ihmiset elävät päivärytmissä. Se vaikeuttaa työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamista, sanoo Mikael Sallinen ja tähdentää, että vuorotyöhön reagoiminen on yksilöllistä.
Kohonnut riski sydän- ja verisuonitauteihin
Tutkimusten mukaan vuorotyöläisten sydän- ja verisuonitautiriski on 40 prosenttia ja vuorotyötä tekevien naisten rintasyöpäriski 60 prosenttia suurempi kuin muilla. Tutkimustulokset eivät ole yksiselitteisiä, koska joidenkin tutkimusten mukaan vuorotyö ei ole sen vaarallisempaa kuin päivätyö.
? Ongelma on siinä, että sydän- ja verisuonitautiriskiin vaikuttavat niin monet muutkin tekijät. On vaikea sanoa, mikä johtuu vuorotyöstä ja mikä esimerkiksi elintavoista, sanoo Mikael Sallinen, mutta lisää, että on hyvä välttää vuorotyötä, jos on muita riskitekijöitä.
Vuorotyötä tekevän on siksi aivan erityisen tärkeää syödä terveellisesti, liikkua ja olla tupakoimaton.
? Vuorotyömalleja on paljon erilaisia, mutta tutkimusta niiden vaikutuksista ihmisiin on vähän. Me yritämme nyt selvittää näitä asioita.
Rytmin muuttaminen on hidasta
Työterveyslaitos suosittaa vuorotyömallia, jossa on mahdollisimman vähän perättäisiä ilta- ja yövuoroja. Mieluusti ei kolmea enempää.
? Perusajatus on, että raskaiden työvuorojen pitää mennä nopeasti ohi. Rytmin muuttaminen on nimittäin hidas prosessi, korostaa Mikael Sallinen, joka on tehnyt tutkimustyötä Norjan öljy- ja kaasukentillä työskentelevien ihmisten parissa.
? Työntekijät ovat porauslautoilla kerrallaan kaksi viikkoa ja tekevät 12-tuntisia päiviä. Tällaisessa ympäristössä vuorokausirytmi kääntyy ympäri noin viikossa. Normaaleissa olosuhteissa aikaa menee vielä enemmän, koska ulkoisilla olosuhteilla kuten valolla ja sosiaalisilla tekijöillä on oma vaikutuksensa ihmiseen.
Äänestämällä sopiva työvuoromalli
Mikael Sallinen ehdottaa, että työpaikoilla uskallettaisiin vaihtaa työvuoromalli vähintään puoleksi vuodeksi ja valita sitten äänestämällä malli, joka sopii useimmille.
Yksi uusi suuntaus on, että kahdeksan tunnin työvuoroista koostuvasta kolmivuorotyöstä siirrytään kaksivuorojärjestelmään, jossa työvuoron pituus on 12 tuntia.
? Emme yleensä normaalisti suosita yli kymmenen tunnin pituisia työvuoroja, mutta joissain tapauksissa tämä voi toimia. Mutta silloin ketään ei saa pakottaa tekemään kahta vuoroa peräkkäin, eikä työssä saa altistua kuumuudelle tai tärinälle. Parhaiten tämä sopii valvontatehtäviin, jotka eivät ole ruumiillisesti raskaita.
Vuorotyön tekeminen ei lyhennä työuria merkittävästi, mikä johtuu muun muassa siitä, että vanhenevat työntekijät voivat usein siirtyä muihin tehtäviin.
? Sitä vastoin tiedetään, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski on pienempi niillä ihmisillä, jotka kokevat voivansa vaikuttaa omiin työaikoihinsa.
Työtapaturmien riski kasvaa yöllä
Vuorotyö on yleisempää isoilla työpaikoilla, missä työterveyshuolto usein toimii hyvin. Silloin asioihin voidaan lääketieteellisistä syistä puuttua ajoissa. Heikoin tilanne on kuljetusalan pienyrityksissä.
Autonkuljettajat ovat ryhmä, joilla vuorotyö lisää eniten riskiä joutua työtapaturmiin.
? Tieliikenneonnettomuuden riski on yöaikaan kymmenkertainen.
Teollisuudessa, missä tehtävät ovat automatisoituja, tapaturmariski ei ole öiseen aikaa juurikaan isompi kuin päivällä.
? On silti tärkeää, että mahdollisten häiriöiden varalle on laadittu yksityiskohtaiset ohjeet. Ilman niitä on olemassa vaara, että kun häiriöitä yritetään hoidella väsyneenä, saatetaan aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Jonny Smeds