SAK:n hallitus: Irtisanomiset eivät ole vain omistajien asia
SAK:n hallitus arvioi maanantaisessa kokouksessaan ajankohtaista työmarkkinailmapiiriä. Hallituksen keskustelussa oltiin huolissaan koventuvista asenteista niin yrityksissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Koventuvalla asenneilmastolla ja yrityskulttuurilla on väistämättä vaikutuksensa myös työilmapiiriin ja palkansaajien tulevaisuudenodotuksiin.
Voimassaolevan tupon keskeisenä lähtökohtana on ollut työllisyyden tukeminen. Palkansaajajärjestöt ovat omissa toimissaan sitoutuneet tähän tavoitteiseen ja pitäneet selvänä, että myös työnantajaosapuolet sitoutuvat allekirjoittamansa tuloratkaisun perustavoitteeseen.
Kokouksessa oltiinkin pettyneitä työnantajien viime päivien ulostuloihin. TT:n Seppo Riski torjui torstaina suoralta kädeltä SAK:n esitykset työmarkkinajärjestöjen yhteisestä pohdinnasta irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi. Toisin kuin työnantajapuolelta viime viikolla viestitettiin, irtisanomiset eivät ole yksin omistajien asia. SAK esittää edelleen, että työmarkkinajärjestöjen tulisi pikaisesti kokoontua pohtimaan välittömiä keinoja irtisanomis- ja lomautusaallon hillitsemiseksi.
SAK:n hallitus ei ottanut kantaa esityksiin palkansaajien yhteisestä mielenilmauksesta irtisanomisia ja lomautuksia vastaan. Mahdollisiin SAK:n omiin tai järjestöjen yhteisiin toimenpiteisiin palataan kuitenkin tarvittaessa myöhemmin.
SAK:n hallituksessa oltiin myös hämmästyneitä siitä, että TT on nostanut uutena työllisyyslääkkeenä esiin nuorten alepalkat. Samaiset nuorten alepalkat olivat mittavan kiistelyn kohteena viime vuosikymmenellä, mutta ne havaittiin täysin tehottomaksi työllisyyskeinoksi. Työmarkkinajärjestöt sopivat 1993-95 nuorisopalkoista, joiden tavoitteena oli tukea nuorten työllistymistä. Työehtosopimuksissa nuorille maksettavia palkkoja alennettiin määräajaksi 10-50 prosenttia. Vaasan yliopistossa vuonna 1996 tehty selvitys osoitti, ettei nuorisopalkoilla ollut nuoria työllistävää vaikutusta. Selvityksessä yrittäjät katsoivat, että alan lähtöpalkat ovat jo riittävän alhaisia, eikä niitä ole enää tarvetta laskea. Yritykset pelkäsivät tuolloin myös työntekijöiden työmotivaation laskemista ja keskinäisten suhteiden tulehtumista, jos samaa työtä tekeville maksetaan eri palkkaa.
Tilanteessa, jossa uusista osaajista joudutaan jatkossa kilpailemaan, esitykset nuorten ale-palkoista antavat tulevaisuuden osaajille täysin väärän signaalin. Työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä rakentaneet työn vaativuuden arviointiin perustuvia palkkausjärjestelmiä. Olisikin kovin vanhanaikaista lähteä määrittelemään palkkaa esimerkiksi iän, sukupuolen tai koulutuksen perusteella.
SAK:n hallituksen keskustelussa nousi esille epäily, pyrkivätkö työnantajat ylimitoitettujen henkilöstövähennysilmoitusten kautta painostamaan maan hallitusta yritysverouudistuksessa. SAK:n hallitus korosti vahvasti yritysten yhteiskuntavastuuta; on tärkeää tiedostaa hinta, jonka koko yhteiskunta joutuu maksamaan yritysten kovenevasta henkilöstöpolitiikasta. Keskustelussa pohdittiin, missä määrin yrityksissä omaksutussa lyhytjänteisessä ns. kvartaalitaloudessa on kyse omistajien vaatimuksista, missä määrin yritysjohdon pörssikursseihin sidotuista palkkausjärjestelmistä. Tärkeää olisikin käydä keskustelua siitä, mitä tosiasiassa sisältyy tuotannollis-taloudellisiin irtisanomisperusteisiin: pörssikurssit eivät voi olla riittävä perustelu irtisanomisiin ja lomautuksiin.