Nuorisotakuu toteutettava syrjäytymisen ehkäisemiseksi
SAK:n uudessa nuorisopoliittisessa ohjelmassa esitetään muun muassa nuorisotakuun pikaista toteuttamista. Takuulla turvattaisiin, että viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta kaikki alle 25-vuotiaat saisivat mielekkään opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan.
Nuorisotakuu on yksi SAK:n sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa, työelämää ja ay-liikettä koskevista teeseistä, joilla pyritään kohentamaan nuorten asemaa. SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma on kannanotto tilanteeseen, jossa pätkä- ja silpputyöt hidastavat nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja jota asuntopolitiikan nurinkurisuus entisestään hidastaa.
– Mitä pidempään nuori joutuu valmistumisensa jälkeen rimpuilemaan silputun pätkäelämän kynsissä, sitä kauemmaksi tulevaisuuteen siirtyvät sekä oman itsenäisen elämän aloittaminen, asunnon hankinta että perheen perustaminen. Ketjun päässä on väestöllinen tosiasia: ensisynnyttäjien keski-ikä nousee entisestään, toteaa SAK:n nuorisosihteeri Eija Harjula.
Nuorisopajatoiminta kunnalliseksi peruspalveluksi
Puskurityövoimana talouden suhdannevaihtelujen mukaisesti käytettävä nuoriso elää jatkuvassa epävarmuudessa. SAK peräänkuuluttaa pätkätöiden vähentämiseen tähtäävän kolmikantaisen työn tehostamista. Esimerkiksi työsuhteiden perusteettoman ketjuttamisen kieltävää työsopimuslakia pitää noudattaa. SAK haluaa purkaa myös työelämän, sopimusten ja palkkauksen nuoria syrjiviä rakenteita kehittämällä työn vaativuuden arviointiin perustuvia palkkausjärjestelmiä.
Nykyisessä työterveyslaissa huomioidaan pätkätyöläisten oikeus työterveyshuoltoon, mutta sen noudattamisesta täytyy myös pitää kiinni. Samoin nuorista työntekijöistä säädetyn lain noudattamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoitus työpajatoiminnalle Suomessa loppuu todennäköisesti vuonna 2007. Toiminta on kuitenkin yksi kuntien tehokkaimmista työvälineistä peruskoulunsa päättäneiden syrjäytymisen ehkäisyyn ja siitä on SAK:n mielestä tehtävä kunnallinen peruspalvelu.
Lisää vuokra-asuntoja ja koululaisille oikeus iltapäivätoimintaan
Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole tarjolla etenkään pääkaupunkiseudulla ja suurissa kasvukeskuksissa. Samanaikaisesti alhaisen korkotason vuoksi asuminen painottuu entistä enemmän omistamiseen. Nuorilla ei ole mahdollisuutta oman asunnon ostamiseen ja korkea vuokrataso sulkee heidät pois vuokramarkkinoilta. Yhteiskunnan tukemaa vuokra-asuntotuotantoa onkin lisättävä huomattavasti.
Yksi työelämän paradokseista on, että pienten lasten vanhemmat joutuvat usein tekemään eniten ylitöitä, joko taloudellisesta pakosta tai työpaikan menettämisen pelosta. Vanhempien työssäkäyntiä on tuettava turvaamalla riittävät päivähoidon resurssit kaikkialla maassamme, myös pääkaupunkiseudulla. Lisäksi pienille lapsille ja koululaisille tulee taata lailla subjektiivinen oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan. SAK:n mielestä perhe- ja opintovapaita pitää kehittää ja jokaisella on oltava suurempi autonomia henkilökohtaisten työaikajoustojen suhteen.
Ammatillinen osaaminen arvoonsa
Nykyistä koulutuspolitiikkaa, jonka tavoitteena on kouluttaa jopa 70 % ikäluokasta korkeakouluissa, leimaa monikertainen päällekkäisopiskelu. SAK:n mielestä on väärin ajatella koulutuspolitiikkaa vain korkeakoulukeskeisesti, koska työelämä ei koostu tulevaisuudessakaan vain maisterin tai tradenomin papereita vaativista töistä.
Keinona opiskeluaikojen lyhentämiseen ja hukka- ja päällekkäiskoulutuksen vähentämiseen nuorisopoliittisessa ohjelmassa esitetään opintojen hyväksilukemisen lisäämistä siirryttäessä koulutusasteelta toiselle ja opintojen ohjausta etenkin yläasteella ja toisen asteen oppilaitoksissa.
SAK:n tavoitteena on edistää lukioiden ja ammattioppilaitosten yhteistyötä ja siten nuorten mahdollisuutta tehdä koulutusvalintoja yli oppilaslaitosrajojen, mahdollisesti jopa suorittaa lukio ja ammatillinen tutkinto samaan aikaan. Koulutuksen maksuttomuus ja ammatillista koulutusta saaneiden jatko-opiskelumahdollisuudet on turvattava.
Oppisopimuskoulutusta on SAK:n mielestä kehitettävä ja sen laadun valvontaa tehostettava. Oppisopimus on hyvä järjestelmä myös niille, joiden keskeyttämisriski on suuri koulumuotoisessa opetuksessa. Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin liittyvää puolivuotista työssäoppimisjärjestelmää on samoin kehitettävä ja sen valvontaa tehostettava.
Nykyistä ammattia vaihtavien omaehtoista koulutusjärjestelmää on yksinkertaistettava ja sen rajoituksia purettava.
SAK mielestä opintotuen asumislisä on ympärivuotistettava ja sen vuokrakattoa on korotettava (viime vuonna 80 % enintään 214 euron vuokrasta). Ympärivuotisen asumislisän myötä syntyisi mahdollisuus ns. kolmannen lukukauden käyttöön. Lisäksi alle 20-vuotiaiden, itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintorahasta on poistettava vanhempien tuloharkinta.
Nykyisin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsee, kun on ollut 10 kuukautta työttömyyskassan jäsen. SAK:n nuorisopoliittisessa ohjelmassa esitetään, että alkuehto ensi kertaa ansioturvan piiriin tulevien osalta on palautettava kuuteen kuukauteen ja paluuehto laskettava myös kuuteen kuukauteen nykyisestä kahdeksasta. Päinvastoin kuin joskus väitetään, ansiosidonnainen työttömyysturva ei passivoi. Tilastojen mukaan ansioturvalla elävät työllistyvät muita nopeammin. Lisäksi kuntien menot saattaisivat laskea, kun peruspäivärahalaisten ja työmarkkinatuella elävien ei tarvitsisi enää hakea esimerkiksi toimeentulotukea.
SAK:lainen ay-liike on yksi Suomen merkittävimmistä nuorisojärjestöistä, sillä SAK:n jäsenliitoissa on 250 000 alle 30-vuotiasta jäsentä.