Raamisopimus turvaa Suomen talouskasvua
Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (Tukuseton) raportin mukaan palkansaajien reaaliansiot kasvavat tänä vuonna vajaan prosentin raamisopimuksen mukaisten palkkaratkaisujen ansiosta. Viime vuonna reaaliansiot alenivat 0,7 prosenttia kovan inflaation seurauksena.
– Raamisopimus turvaa kotitalouksien ostovoiman oikealla hetkellä, kun kansainvälisen talouden veto on hiljenemässä ja talouskasvu on enemmän kotimaisen kysynnän varassa, SAK:n pääekonomisti Olli Koski sanoo.
Ostovoima paranisi tänä vuonna vieläkin paremmin, ellei valtio olisi kiristänyt välillistä verotusta tuntuvasti. Kulutusverotuksen kiristäminen nostaa inflaatiota valtiovarainministeriön arvion mukaan noin prosenttiyksikön. Keskimäärin hintojen ennustetaan kohoavan tänä vuonna 2,7 prosenttia.
– Verotuksen kiristäminen on ollut välttämätöntä, mutta valmistauduttaessa kehysriiheen ja ensi vuoden budjetin laatimiseen on huolehdittava myös siitä, ettei talouden ja työllisyyden kasvua kuristeta ylikireällä finanssipolitiikalla, Koski muistuttaa.
Raamisopimus ei jäykistä työmarkkinoita
Teknologiateollisuuden edustajat ovat käyttäneet julkisuudessa aikaa ja vaivaa solmitun raamisopimuksen arvostelemiseen.
– Kritiikki raamisopimusta kohtaan on pitkälti perusteetonta. Raami antaa työmarkkinoiden liitto-osapuolille vapauden sopia työehdoista hyvin vapaasti. Alakohtainen neuvottelukulttuuri ratkaisee, miten kustannusraamia sovelletaan, pääekonomisti Olli Koski toteaa.
– Teknologiateollisuudessa ja muualla on nyt erinomainen tilaisuus lopettaa turha marina ja sen sijaan aloittaa osapuolten välinen luottamusta lisäävä keskustelu ja neuvotteluilmapiirin järjestelmällinen parantaminen, Koski tähdentää.