Metallin liittokokous äänesti mm. säähtömuutoksista. Kuvassa Janne Laulumaa, Anne Malm ja Anne Mörsky Varsinais-Suomen vaalipiiristä.
Metalli entisillä linjoilla tes-asioissa
Sosiaalitupo, raamisopimus ja tuoreimpana työurasopimus ovat Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan työmarkkinakentän voimannäyttöjä. Hän vakuutti, että jatkossakin liitto ajaa jäsentensä asioita, ja toivoi, että työnantajien venkoilu ja keskinäiset erimielisyydet eivät nouse järjenkäytön tielle.
Työntekijöiden oikeus kolmen päivän ammatilliseen koulutukseen on Metalliliitolle tärkeää, koska sillä vipuvarrella liitto tuli mukaan raamisopimukseen. Nyt kiista on vielä auki ja uhkaa nousta työmarkkinakiistaksi. Riku Aalto ennakoi, että jos sopua koulutusvapaista ei synny, niin se näkyy tulevissa neuvotteluissa.
Tes-toiminnasta toista tuhatta esitystä
Työehtosopimustoiminta on liiton keskeisintä tonttia. Sitä kuvastaa myös se, että aihepiiristä oli tehty liittokokoukselle peräti 1 229 esitystä, joista peräti kolmannes (413) koski palkkoja ja palkkapolitiikkaa. Luottamushenkilöjen asema, työajat, sopimus- ja neuvottelutoiminta, sosiaaliset määräykset, työsuhdeturja ja muusta tes-toiminnasta oli runsaasti esityksiä.
Aloitteet kirvoittivat kokousedustajien kielet myös kokoussalissa. Tes-aloitteista käytettiin 167 puheenvuoroa ja aihepiiriä sivuttiin myös useissa yleiskeskustelun puheenvuoroissa. Liitto sai roppakaupalla valmiita ehdotuksia tes-tavoitteiksi.
Perälauta, yt-laki ja kanneoikeus
Liiton isot työehtosopimuslinjaukset säilyvät käytännöllisesti katsoen ennallaan.
Edellisen sopimuksen perälautamallia pidettiin tärkeänä, koska se takasi tasavertaisemmat neuvotteluasetelmat työpaikoilla. Erno Välimäki Satakunnan vaalipiiristä toivoi perälaudan laajentamista muihinkin asioihin.
Yt-laissa olisi monen mielestä parantamisen varaa, sillä nyt työntekijäpuoli ei metalliliittolaisten mielestä ole tasavertainen neuvottelukumppani työnantajan kanssa.
– Olen käynyt viime vuosina muutamat yt-neuvottelut ja todennut, että yt-laissa on parantamisen varaa, muistutti Risto Nieminen Helsingistä.
Kanneoikeutta ay-liikkeelle toivottiin useassakin puheenvuorossa. Jouni Lämpsä Oulusta vaati kanneoikeutta ay-liikkeelle. Hänen kokemuksensa mukaan työntekijä allekirjoittaessaan erimielisyysmuistion joutuu työnantajan mustalle listalle.
– On väärin, että työntekijä joutuu yksin puolustamaan omia tessin suomia oikeuksia. Jos ay-liikkeelle saadaan kanneoikus, niin työntekijä ei leimautuisi, Lämpsä muistutti.
Myös Teuvo Kuula Lapista vaati kanneoikeutta ay-liikkeelle.
Aino Pietarinen
Lue myös puheenjohtaja Riku Aallon haastattelu