Katja Veirto
Eläkeuudistus täyttää keskeiset tavoitteet
Eläkeneuvottelut olivat vaikeat eikä yksikään osapuoli saanut kaikkea haluamaansa. Ratkaisu täyttää kuitenkin SAK:n keskeiset tavoitteet, sanoo vastaava asiantuntiaja Katja Veirto. Hän vastaa viiteen väitteeseen eläkeuudistuksesta.
1. Eläkeikä oli pakko nostaa 65 vuoteen
– SAK oli sitoutunut neuvotteluissa muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa työurien pidentämiseen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen. Tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentämisestä edellytti ikärajan palauttamista 65 vuoteen.
– Ratkaisussa saatiin kuitenkin samalla varmistettua muiden SAK:lle tärkeiden tavoitteiden toteutuminen. SAK:n tavoitteena neuvotteluissa oli varmistaa riittävät eläkkeet ja rahoituksen kestävyys. Halusimme myös turvata ikääntyvien aseman uudistuksessa.
2. Nuorten eläkkeet paranevat
– Kyllä, nuorten eläkkeet paranevat. Tähän vaikuttaa erityisesti eläkkeen kertyminen koko ansiosta, kun työntekijän eläkemaksun vähentämisestä eläkkeen laskennassa luovutaan. Myös pidentyvä työskentelyaika parantaa eläkkeiden tasoa.
3. Uudistus syrjii naisia
– Ei syrji. Eläkkeen kertymisperusteet ovat samat naisille ja miehille. Lisäksi myös lastenhoitoajoilta kertyy eläkettä. Näin on ollut vuoden 2005 eläkeuudistuksesta asti.
4. Työuraeläke on räätälöity miesduunareille
– Ei pidä paikkaansa. Työuraeläke edellyttää 63 vuoden ikää sekä 38 vuoden työhistoriaa. Työn täytyy olla fyysisesti tai psykososiaalisesti kuormittavaa. Näiden kaikkien edellytysten täyttyessä työntekijällä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä sukupuolesta ja ammattiasemasta riippumatta. Hakemukseen tarvitaan työterveyshuollon arvio työn kuormittavuudesta ja työssä selviytymisestä.
5. Työttömyysputki säilyy entisellään
– Kyllä. Ikääntyneiden työllistämisen parantamiseksi on sovittu jo aiemmin työurasopimuksessa oikeuksia tukityöhön ja erilaisiin toimenpiteisiin. Vuonna 2019 työmarkkinajärjestöt arvioivat näiden toimivuutta. Tämän jälkeen päätetään, nostetaanko ikärajaa vuodella 1961 syntyneistä alkaen.
Pirjo Pajunen