EY-tuomioistuin ottaa kantaa Viking Linen Rosella-tapaukseen
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin käsittelee parhaillaan kahta Euroopan ay-liikkeen toimintaoikeuksien kannalta erittäin tärkeää oikeustapausta. Tänään tiistaina on käsitelty Ruotsin Laval/Vaxholm-tapausta. Keskiviikkoaamuna tuomioistuin aloittaa Suomen Viking Linen Rosella-aluksen jutun suullisen käsittelyn. Molemmissa jutuissa on kyse siitä, miten yhdistetään palvelujen vapaa liikkuvuus ja työntekijöiden oikeuksien suojaaminen.
– Tunnelma Laval-jutun käsittelyssä oli tiivis, toteaa paikalla oleva Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtaja Jorma Rusanen. Laval-jutussa on kysymys siitä, onko Ruotsin Rakennusliitolla Byggnadsilla oikeus vaatia maahan vuokratyöntekijöitä lähettänyttä latvialaista Laval un Partneri -yritystä noudattamaan ruotsalaisia alan työehtoja ja onko liitolla oikeus myös työtaistelutoimin tehostaa vaatimustaan.
Ruotsin työmarkkinamallin mukaan liitot neuvottelevat niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin järjestäytymättömien yritysten kanssa liityntäsopimuksen alan työehtosopimukseen. Kun Laval ei sopimukseen suostunut, julisti Byggnads yrityksen työt saartoon.
Ruotsin jutussa on kyse myös siitä, onko maan työntekijöiden ja työnantajien yhteistoimintaa koskevassa MBL-laissa täytäntöönpantu lähetettyjen työntekijöiden direktiivi tehty oikein vähimmäispalkan ja sen suojaamisen suhteen.
Suomen hallitus korosti työtaisteluoikeuden erityisasemaa perusoikeutena
Tuomioistuin käsittelee molemmat jutut niiden merkittävyyden takia suuressa 13 tuomarin kokoonpanossa. Iso istuntosali oli tiistaina lähes viimeistä sijaa myöten täysi. Osapuolten lisäksi kaikkiaan 18 hallitusta, Euroopan komissio ja EFTA olivat halunneet käyttää puheenvuoron.
Jorma Rusanen kertoo, että Baltian maita ja Puolaa lukuun ottamatta hallitukset pääasiallisesti puolustivat vastuullisuuteen perustuvaa Ruotsin mallia ja sen myötä myös ay-liikkeen toimintaoikeuksia. Ison-Britannian hallitus oli puheenvuorossaan kuitenkin epäileväinen sen suhteen, miten pitkälle vapaan liikkuvuuden periaatetta voidaan rajoittaa.
Suomen hallitus korosti, että neuvotteluoikeudella ja työtaisteluoikeudella on erityinen asema perusoikeutena. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön erilaisia järjestelyjä perusoikeuksien suojaamiseksi.
Suomen hallitus on ottanut esille myös sen, että kollektiiviseen neuvottelumenettelyyn perustuva työehtojen turva ja sen mukainen sosiaalinen kehitys riippuvat olennaisesti siitä, kuinka laajasti työtaisteluoikeutta yhteiskunnassa suojataan ja kunnioitetaan. Ammatillinen järjestäytymisoikeus on tavoitteidensa kannalta merkityksetön, jos siihen ei liity työtaisteluoikeutta.
Suomen jutussa päätös reilun vuoden kuluttua
Suomen Rosella-jutun suullinen käsittely alkaa keskiviikkoaamuna kello 9. Tässä jutussa on esillä Viking Linen pari vuotta sitten esittämä suunnitelma ulosliputtaa Rosella-alus Viroon ja vaihtaa aluksen miehistö virolaiseen. Suomen Merimies-Unioni edellytti tässä tilanteessa, että yritys solmisi aikaisemmat ehdot turvaavan työehtosopimuksen. Neuvottelut kariutuivat, jonka jälkeen Merimies-Unioni antoi lakkovaroituksen. Uusi miehityssopimus saatiin kuitenkin solmittua valtakunnansovittelijan ehdotuksen pohjalta.
Sopimuksen teon jälkeen Viking Line nosti vuonna 2004 kanteen Lontoon kauppatuomioistuimessa. Kanne voitiin nostaa Lontoossa, koska mukana oli myös Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF. ITF oli tukenut Merimies-Unionin neuvotteluoikeutta jäsenliitoille lähetetyllä kiertokirjeellä.
Viking Line pyysi, että tuomioistuin kieltäisi rangaistuksen uhalla sellaiset Merimies-Unionin työtaistelutoimet ja ITF:n tukitoimet, joilla pyrittäisiin vaikuttamaan siihen, ettei Viking Line suorittaisi ulosliputusta tai että Rosellalla sovellettaisiin suomalaista työehtosopimusta ulosliputuksen jälkeen. Viking Line katsoi, että Suomessa lailliset työtaistelutoimet ovat yhteisön oikeuden vastaisia.
Lontoon kauppatuomioistuin hyväksyi Viking Linen vaatimukset ja kielsi ay-järjestöjen toimet kesäkuussa 2005. Suomen Merimies-Unioni vei päätöksen Lontoon valitustuomioistuimeen, joka marraskuussa 2005 kumosi kauppatuomioistuimen päätöksen ja pyysi asiasta ennakkoratkaisua Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta.
Suullisen istunnon jälkeen julkisasiamies tekee asiasta ratkaisuehdotuksen. Tuomioistuimen päätös on odotettavissa aikaisintaan reilun vuoden kuluttua.