Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Joka toinen virolainen kiinnos…

Uutinen

Joka toinen virolainen kiinnostunut työskentelemään ulkomailla

Suomen Gallup tutki

Joka toinen virolainen on kiinnostunut työskentelemään ulkomailla.

Joka toinen virolainen (48 %) on kiinnostunut työskentelemään ulkomailla, jos Viro liittyy EU:n jäseneksi. Joka toinen (50 %) taas ilmoittaa haluavansa jatkossakin työskennellä ensisijaisesti Virossa, vaikka työvoiman vapaa liikkuvuus toteutuisikin. EU-maista eniten virolaisia houkuttelevat Saksan työmarkkinat. Työskentelyn Saksassa valitsisi ensisijaisesti 17 prosenttia virolaisista. Ensisijaisesti Suomen valitsisi noin joka kymmenes (10 %). Kiinnostus Ruotsia kohtaan on kahden vuoden takaisesta hiukan vähentynyt: nyt työskentelyn Ruotsissa valitsisi ensisijaisesti seitsemän prosenttia virolaisista.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin tutkimuksesta, jossa selvitettiin virolaisten halukkuutta tulla Suomeen töihin sekä virolaisten työmarkkinapoliittisia mielipiteitä. Tutkimukseen haastateltiin maaliskuussa 1006 virolaista ja tutkimusaineisto edustaa 15-74-vuotiasta väestöä eli noin 1,1 miljoonaa virolaista. Vastaavat tutkimukset tehtiin myös vuonna 1998 ja 2000.

Viisi prosenttia virolaisista pitää täysin todennäköisenä, että Viron jäsenyyden toteutuessa kävisi Suomessa aika ajoin töissä. Toteutuessaan tämä merkitsisi, että noin 55 000 virolaista lähinnä pendelöisi ajoittain Suomeen. Kaksi prosenttia virolaisista pitää todennäköisenä, että asettuisi Suomeen pidemmäksi aikaa asumaan ja työtä tekemään. Tämä merkitsisi noin 22 000 virolaista.

Todennäköisenä Suomeen tuloaan pitäviä kiinnostavat erityisesti myyntityöt (22 %), muut palvelutehtävät (17 %), erilaiset rakennusalan työt (19 %) sekä siivous (16 %).

Suomessa työskentelyn todennäköisyys on virolaisten mielissä vähentynyt. Todennäköiseksi tai melko todennäköiseksi ajoittaisen työskentelynsä Suomessa arvioi tänä keväänä joka neljäs aikuinen virolainen (24 %), kun kaksi vuotta sitten osuus oli jopa 33 prosenttia.

Suomeen töihin haluavat ovat enimmäkseen alle 25-vuotiaita, opiskelijoita ja työttömiä. Viron venäläiset ovat innokkaampia töihin tulijoita kuin virolaiset: venäjänkielisistä 33 prosenttia voisi tulla Suomeen töihin, vironkielisistä 21 prosenttia. Halukkaimpia Suomeen tulijoita ovat jossain määrin suomea hallitsevat virolaiset. Huomionarvoista on, että sujuvasti Suomea puhuvat eivät ole erityisen halukkaita työskentelemään Suomessa (14 %), mutta pitävät muita todennäköisempänä ainakin ajoittaista työskentelyään Suomessa (50 %) Halukkuus sekä ajoittaista Suomessa työskentelyä että Suomeen muuttamista kohtaan on vähentynyt vuodesta 2000.

40 000 virolaista työskennellyt Suomessa

Neljä prosenttia 15-74-vuotiaista virolaisista ilmoittaa työskennelleensä Suomessa joko virallisesti tai vähemmän virallisesti. Tämä merkitsee, että noin 40 000 virolaista olisi jossain vaiheessa tehnyt työtä maassamme. ’Pimeästi’ heistä olisi Suomessa työskennellyt puolet – n. 20 000. Joka kolmannen sukulainen tai tuttava (33 %) on ollut Suomessa töissä virallisesti ja joka neljäs (24 %) tuntee jonkun, joka on ollut pimeästi Suomessa töissä.

Joka kolmas ottaisi palkan pimeänä

Kolmannes virolaisista olisi tarvittaessa valmis ottamaan palkan vastaan pimeänä (35 %) ja tekemään ylitöitä niin paljon kuin työnantaja haluaa (37 %). Valmius kumpaankin on kuitenkin tasaisesti laskenut. Neljännes (23 %) suostuisi tekemään työtä ilman irtisanomissuojaa. Osa-aikatyöhön on valmis 43 prosenttia ja lyhyisiin työsuhteisiin 39 prosenttia virolaisista. Enemmistö (60 %) virolaisista sanoo, että palkkatason pitäisi olla samaa tasoa kuin suomalaisten. Kuitenkin reilu neljäsosa (28 %) tyytyisi suomalaisia alempaan palkkatasoon.

Virolaisten käsitykset mahdollisen EU-jäsenyyden seurauksista ovat ristiriitaisia. Enemmistö (64 %) pitää palkkojen kohoamista muiden EU-maiden tasolle epätodennäköisenä ja otaksuu sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyvän entisestään. Samaan aikaan puolet väestöstä (51 %) arvioi sosiaaliturvan paranevan EU-jäsenyyden seurauksena. Työllisyyden parantumiseen luottaa 43 prosenttia väestöstä.

Suomen Gallup selvitti samassa yhteydessä myös suomalaisten asennetta vierastyövoimaan. Suomalaisista 40 prosenttia avaisi rajat kaikille ulkomaalaisille, jotka vain haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään. Toisaalta kolme neljästä (75 %) korostaa, että Suomen tulee olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa. Viron EU-jäsenyyden lähestyessä on suomalaisten huoli mahdollisista seurausvaikutuksista on hiukan lisääntynyt. Vajaa puolet suomalaisista (46 %) pelkää jäsenyyden heikentävän työllisyystilannetta Suomessa. Kolmannes (32 %) uskoo, että virolaisten suurempi työskentely Suomessa vahvistaisi suomalaista kilpailukykyä ja taloudellista hyvinvointia.

Lisätietoja:

– Suomen Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, puh. 040-557 2393
– SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma, puh. (09) 7721 340 tai 0400-463 870

Julkaisut ja kaaviot

Viron työmarkkinailmastotutkimus. Kevät 2002. SAK Tutkimustieto 3/2002. (pdf)

Kaavio: Jos Virosta tulee EU:n jäsen, mihin maahan olisi halukas menemään töihin?

Kaavio: Kuinka todennäköisenä pitää seuraavia asioita, jos Virosta tulee EU:n jäsen?

Kaavio: Mikäli Virosta tulee EU:n jäsen, käy todennäköisesti Suomessa aika ajoin töitä tekemässä.