Helsingin yliopiston kirjasto.
Innovaatiorahoitus on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta
SAK nostaisi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Järjestö on samaa mieltä tutkimus- ja innovaationeuvoston kanssa siitä, että valtion tutkimus- ja innovaatiorahoitusta pitäisi korottaa kaksi prosenttia vuodessa seuraavan viiden vuoden aikana.
Se tarkoittaisi 210 miljoonan euron nostoa nykyisestä tasosta vuoteen 2020 mennessä.
– Pelkät valtion toimet eivät riitä siihen, että päästään neljän prosentin rahoitustavoitteeseen. Myös yritysten on kasvatettava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaansa, painottaa SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka.
SAK korostaa, että tukien lähtökohtana on oltava Suomen talouden, työllisyyden ja työntekijöiden osaamisen parantaminen.
– Vaikka tuotteen laatu on edelleen tärkeä ominaisuus, arvoa luodaan yhä enemmän aineettomilla tekijöillä, kuten työntekijöiden osaamisella. Tukien on kannustettava yrityksiä ja julkista sektoria kehittämään johtamista sekä prosesseja, joilla työntekijöiden osaaminen ja luovuus nostetaan osaksi yritysten innovaatiotoimintaa. Työpaikoilla tehtäviä innovaatioita ja elinikäistä oppimista on myös kyettävä tukemaan nykyistä enemmän, Björkbacka toteaa.
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka toivoo neutraalia tutkimus-, kehitys ja innovaatiopolitiikkaa, jossa tuet myönnetään nykyistä tasapuolisemmin.
– Valtio ei voi valita eikä tietää tulevaisuuden elinkeinoelämän voittajia. Sitä eivät voi tietää edes innovaatiopolitiikasta vastaavat virkamiehet. Tämän vuoksi innovaatiorahoituksen kohdentaminen erityisesti joillekin yrityksille tai toimialoille on ongelmallista, toteaa Björkbacka.
Tänään julkaistu Työntekijät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan edistäjinä –muistio esittelee laajemmin SAK:n näkemyksiä siihen, miten suomalaista innovaatiopolitiikkaa tulisi vahvistaa.