Eläkkeet kertyvät jatkossa koko palkasta
Suomi varautuu ihmisten eliniän pitenemiseen eläkeuudistuksella, joka tulee voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä. Työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä ja eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen.
Eläkettä kertyy jatkossa koko palkasta, kun sen perusteena olevista ansioista ei enää vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Uusi järjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia ansioista. Myös työkyvyttömyyseläke paranee.
Jos työntekijä jatkaa työssä eikä nosta eläkettä heti alimmassa vanhuuseläkeiässä, eläkettä karttuu 0,4 prosenttia enemmän jokaiselta työntekokuukaudelta. Vuodessa tämä korottaa eläkettä 4,8 prosenttia.
Ei vaikutusta jo maksussa oleviin eläkkeisiin
Eläkeuudistus ei vaikuta jo maksussa oleviin eläkkeisiin eikä jo ansaittuihin eläkekertymiin.
Ikääntyneiden irtisanottujen työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät. Lisäksi 60 vuotta täyttäneille työttömille tulee oikeus työssäoloehdon uusivaan työhön.
Uusia eläkemuotoja käyttöön
Ensi vuoden alusta tulee käyttöön kaksi uutta eläkemuotoa: Osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä pitkän työuran raskaissa töissä tehneille tarkoitettu työuraeläke.
Työuraeläkkeen alaikäraja on 63 vuotta ja hakijalla on oltava vähintään 38 vuoden työura. Osa-aikaeläkkeen korvaavalle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta tämä leikkaa eläkettä pysyvästi jonkin verran.
Elinaikakerroin lievenee
Eläkkeitä pienentävä elinaikakerroin lievenee, kun eläkeiän alaraja nousee. Työntekijöiden ja työnantajien maksama keskimääräinen työeläkemaksu nousee ensi vuonna yhteensä 24,4 prosenttiin.
Eläkeuudistus perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelemaan sopimukseen.
Tarkempia tietoja uudistuksesta löydät SAK:n eläkesivuilta.
Lisää videoita uudistuksesta löytyy Eläkeuudistus.fi -palvelusta.