Työmarkkinoiden toimivuutta parannettava määrätietoisin toimin

Työmarkkinajärjestöjen yhteinen viesti hallitusneuvottelijoille:

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että ongelmat työmarkkinoiden toiminnassa uhkaavat muodostua talouskasvun, investointien ja hyvän työllisyyskehityksen esteiksi. Järjestöt luovuttivat keskiviikkona hallitusneuvottelijoille yhteisen listan toimista, joilla voidaan edistää työmarkkinoiden toimintaa ja löytää ratkaisuja ns. kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työtilaisuudet ja työntekijät kohtaisivat nykyistä paremmin. Tarvittavia toimia ovat mm. tehokas työnvälitys, työelämälähtöinen koulutus, työhön kannustava verotus ja sosiaaliturva, liikkuvuutta edistävä asuntopolitiikka sekä tuottavuuden ja työelämän laadun parantaminen.

– Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja kohtaanto-ongelmien lievittäminen edellyttävät uudelta hallitukselta nopeita ja määrätietoisia poliittisia ratkaisuja heti vaalikauden alussa, järjestöt korostavat yhteisessä kannanotossaan.

Kannanotto on jatkoa työlle, jonka järjestöt aloittivat jo viime syksynä liittyen kuluvan vuoden budjettivalmisteluun. Tuolloin esitetyt toimet työmarkkinoiden toimivuuden parantamisesta hyväksyttiin osaksi kuluvan vuoden talousarviota. Voimakas talouskasvu on kuitenkin pahentanut edelleen työvoiman saatavuusongelmia, ja tulevina vuosina tilannetta vaikeuttaa ennen muuta väestön ikääntyminen. Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) määrä vähenee vuosina 2010-2025 noin 270 000 hengellä.

Ongelman kimppuun monipuolisin toimin

Järjestöt tähdentävät, että työmarkkinoiden toimivuus edellyttää tehokasta työnvälitystä ja työelämälähtöistä koulutusta, jotta työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaavat. Työvoima- ja koulutustarpeista tehtyä ennakointityötä on hyödynnettävä nykyistä paremmin, ja asiaan on kiinnitettävä kasvavaa huomiota myös alueilla. Järjestöt esittävät ns. Suomen mallia, jossa työvoimatoimistojen yhteydessä toimiville työvoimatoimikunnille annetaan nykyistä aktiivisempi rooli kohtaanto-ongelmien lievittämisessä. Näin järjestöjen alueellinen asiantuntemus saadaan tehokkaasti käyttöön.

Työttömäksi jääneiden uudelleen työllistymistä voidaan edistää parhaiten, kun huolehditaan nopeista toimista työttömyyden uhatessa ja alussa. Koulutuksen työelämälähtöisyyden parantamiseksi järjestöt esittävät monia toimia, mm. oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuskiintiön nostamista lähes kaksinkertaiseksi eli 40 000 paikkaan vuodessa. Kiintiötä lisättäessä on samalla varmistettava koulutuksen laatu.

Järjestöjen mukaan työvoimapulan kannalta on aivan keskeistä, että työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat ihmiset saadaan töihin. Samaan aikaan on tärkeää edistää myös työperäistä maahanmuuttoa muun muassa yksinkertaistamalla EU-maiden ulkopuolelta tulevien lupakäytäntöä. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset tulisi valmistella kolmikantaisesti.

Järjestöt odottavat uudelta hallitukselta työn tekoa ja liikkuvuutta edistäviä veropäätöksiä. Järjestöjen mielestä hallituksen on jatkettava ansiotulojen verotuksen keventämistä työn kannustavuuden lisäämiseksi.

Työvoiman liikkuvuutta voidaan edistää toteuttamalla ns. komennusmiestyöryhmän ehdotukset. Tarvittava jatkovalmistelu on aloitettava pikimmiten. Järjestöt kehittäisivät myös kotitalousvähennystä tarkistamalla sen enimmäismäärää. Vähennystä koskevissa päätöksissä tulisi ottaa erityisesti huomioon työssä käyvien ihmisten palvelutarpeet.

Järjestöt pitävät vakavana ongelmana, että sosiaaliturvan, verotuksen ja palkkatulojen muodostama kokonaisuus ei ole kaikilta osin työhön kannustava. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi onkin tarve arvioida ja kehittää työllistämistoimia ja työttömyysturvaa kokonaisuudessaan. Työmarkkinaosapuolet ovat valmiita aloittamaan kolmikantaisen valmistelun kokonaisuudistuksesta, joka koskee työllistämistoimenpiteitä, muutosturvaa ja työttömyysturvaa.

Työmarkkinaosapuolet vetoavat myös hyvin toimivan asuntopolitiikan puolesta. Asuntopolitiikalla on keskeinen vaikutus työvoiman liikkuvuuteen ja osaavan työvoiman saantiin.

Talouskasvun ja työllisyyden kannalta on tärkeää huolehtia myös siitä, että tuottavuus ja työelämän laatu parantuvat oleellisesti tulevina vuosina suomalaisilla työpaikoilla. Kuluvan vuoden alussa tehty kolmikantainen esitys tuottavuuden ja työelämän laadun kansallisesta ohjelmasta tulee toteuttaa.

AKAVA
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kirkon työmarkkinalaitos
Kunnallinen työmarkkinalaitos
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Kannanotto löytyy kokonaisuudessaan pdf-muodossa oikean palkin linkin kautta. Oikeasta palkista löytyy myös linkki palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteisiin seuraavaa hallitusohjelmaa koskeviin tavoitteisiin.