Lähes puolet suomalaisista epäilee yritysjohtajien moraalia ja irtisanomisperusteita
Melkein joka toinen suomalainen epäilee yritysten irtisanomisperusteita ja yritysjohtajien yhteiskunnallista moraalia. Näkyvä osa kansasta uskoo yritysten irtisanovan perusteettomasti esimerkiksi sijoittajia miellyttääkseen.
44 prosenttia SAK:n Suomen Gallupilla teettämään tutkimukseen vastanneista arvioi yritysten toimivan väärin, kun kyseessä on perusteettomien irtisanomisten välttäminen. 45 prosenttia arvosteli yritysjohtajien yhteiskunnallista moraalia. Yritysjohtajien moraalia epäillään nimenomaan perusteettomien irtisanomisten yhteydessä.
SAK:n Suomen Gallupilla kahdesti vuodessa teettämä Työmarkkinailmastotutkimus selvittää suomalaisten työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä sekä suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin. Keväällä 2004 kysyttiin muun muassa käsityksiä yritysten ja yritysjohdon vastuullisuudesta kahdeksassa yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvässä asiassa.
Tulosten perusteella suomalaisilla ei ole yhtenäistä käsitystä yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Kysytyistä asioista kuudessa selkeästi suurin osa vastaajista pitää suomalaisyritysten toimintaa ainakin jossain määrin oikeansuuntaisena. Kolmasosa (33 %) vastaajista epäilee kuitenkin, etteivät yritykset kohtele työntekijöitään tasapuolisesti. Samoin kolmasosa (33 %) kyseenalaistaa yritysten kyvyn kuunnella työntekijöiden viestejä ja odotuksia.
Kaikkein kriittisimmin yritysten vastuullisuutta arvioivat toimihenkilöt ja korkeasti koulutetut. Yritysjohtajien moraalia arvostelevat toimihenkilöiden lisäksi etenkin eläkeikää lähestyvät, eläkeläiset sekä SAK:n jäsenet. Yrittäjistä kolmasosa (33 %) arvioi yritysjohtajien moraalia erittäin kriittisesti. Yritysten kykyä kuunnella työntekijöitään arvostelevat etenkin korkeasti koulutetut.
Kansalaisten kriittisyys oli luultavasti huipussaan vuoden 2003 lopun irtisanomis- ja lomautusaallon aikana. Tuolloin kolme neljästä (75 %) suomalaisesta oli sitä mieltä, että suomalaisten työnantajien ja yritysten yhteiskuntavastuu oli heikentynyt ja että sen seuraukset näkyivät perusteettomina irtisanomisina. Kysymyksenasettelu oli silloin tehdyssä tutkimuksessa erilainen kuin Työmarkkinailmasto-tutkimuksessa.
Irtisanomisten seurauksena 12.12. järjestettiin mielenilmauspäivä Työn puolesta. &#;8221Toivottavasti syksyllä 2003 yritysten yhteiskuntavastuusta käyty keskustelu ja mielenilmauspäivä ovat vaikuttaneet yritysjohtajiin ja vähentäneet yritysten irtisanomishaluja”, SAK:n johtaja Matti Tukiainen sanoo.
SAK arvostetuin etujärjestö
Työmarkkinailmasto-tutkimus selvitti myös suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin. Kaksi kolmesta suomalaisesta (62 %) arvostaa SAK:n tekemää työtä, mikä tekee SAK:sta kaikkein arvostetuimman työmarkkinajärjestön.
SAK:n jälkeen etujärjestöistä eniten arvostetaan Suomen Yrittäjiä (53 %) ja Palvelutyönantajia (50 %). Neljä muuta arvioinnin kohteena ollutta järjestöä ovat suhteellisen tasaväkisiä: MTK:ta arvostaa 46 prosenttia, STTK:ta ja Akavaa 45 ja TT:tä 43 prosenttia kansalaisista.
Järjestöjen arvostus on laskenut hieman syksystä 2003, mutta järjestys on pysynyt pääosin ennallaan. SAK:ta koskeva muutos on joukon vähäisin, kolme prosenttiyksikköä. Muihin järjestöihin verrattuna SAK:n kehitys on ollut pitkällä aikavälillä myönteistä.
SAK:ta arvostaa paitsi kolme neljästä (76 %) SAK:n jäsenestä, myös muun muassa johtavassa asemassa tai ylempänä toimihenkilönä työskentelevät (61 %) ja maatalousyrittäjistäkin 49 prosenttia. Puolueittain korkeinta arvostus on vasemmistoliiton (83 %) ja SDP:n (76 %) kannattajien keskuudessa, mutta kokoomuslaisista ja keskustalaisistakin enemmistö (56 %) tunnustaa SAK:n työn arvon.