Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Miesten ja naisten töiden vaat…

Uutinen

Miesten ja naisten töiden vaativuutta vertailtava oikeudenmukaisesti

Miesten ja naisten töiden vaativuutta vertailtava oikeudenmukaisesti.

SAK vaatii valmisteilla olevaan uuteen tasa-arvolakiin oikeudenmukaisia määräyksiä työn vaativuuden vertailusta. Palkkatasa-arvon näkökulmasta työelämän suurin ongelma Suomessa on sukupuolen mukaan voimakkaasti eriytyneet työmarkkinat. Kun työmarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti naisten ja miesten töihin, haasteena on paitsi sukupuolen mukaisen jaon purkaminen, myös töiden samanarvoisuuden määrittely. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tyypillisten naisten ammattien vaativuutta verrataan miesten ammatteihin.

SAK:n työympäristöosaston johtaja Kirsti Palanko-Laaka korostaa, että työn vaativuuden arviointi ei toimi tarkoitetulla tavalla, jos töiden vaativuutta vertaillaan vain saman henkilöstöryhmän tai työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden töiden kesken. SAK jättikin eriävän mielipiteensä uuteen tasa-arvolakiesitykseen edellyttäen, että vertailuja tulee voida tehdä yli henkilöstöryhmä- ja työehtosopimuskäytäntöjen. SAK on myös korostanut, että lain pitää taata palkkatietojen saaminen silloin, kun epäillään palkkasyrjintää.

Tasa-arvolain uudistamisen loppuun vieminen on SAK:n mielestä tulevan hallituksen tärkeimpiä hankkeita tasa-arvokysymyksissä. SAK toivoo hallitusohjelmaan myös kirjausta työntekijöiden turvallisuuden lisäämisestä muutostilanteissa ja julkisen sektorin palkkausjärjestelmien kehittämisestä.

– Tuotannon uudelleen järjestelyt koskettavat myös naisia. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa työskentelee paljon naisia, Kirsti Palanko-Laaka totesi eilen keskiviikkona SAK:n järjestämässä toimittajatapaamisessa. Tapaamisen teemana oli naisten ja miesten samapalkkaisuuden edistäminen.

Työelämän tasa-arvoa edistetty hallituksen toimilla ja tupoilla

Poliitikot ovat viime aikoina ottaneet kantaa sukupuolten palkkatasa-arvoon. Esimerkiksi palkansaajajärjestöjen vaalipaneelissa kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat liputtivat palkkatasa-arvon puolesta. Pääministeri Paavo Lipponen (sd) ja puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki (kesk) lupasivat molemmat useampivuotisen ohjelman, jonka avulla samapalkkaisuutta edistettäisiin.

– On ollut mukava kuulla, että puolueet ovat valmiita tekemään työtä tämä asian eteen, sanoo Kirsti Palanko-Laaka. Hänen mukaansa työelämässä on jo olemassa välineitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

– Meillä on esimerkiksi hyviä lakeja, mutta liian monet työnantajat rikkovat niitä, Palanko-Laaka sanoo ja viittaa työsopimuslain määräaikaisia työsuhteita suitseviin säännöksiin ja tasa-arvolain yli 30 hengen työpaikoilta edellyttämiin tasa-arvosuunnitelmiin. Tasa-arvosuunnitelmaan voidaan sisällyttää esimerkiksi palkkojen kartoitus.

Palanko-Laaka on myös pettynyt siihen, että työnarviointiin soveltuvien mallien käyttöönotto on edennyt toivottua hitaammin. Osasyynä tähän on ollut työnantajien nihkeä asenne.

Jo nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu työelämän tasa-arvon edistäminen. Kirjaus ei ole jäänyt pelkäksi kuolleeksi kirjaimeksi, vaan Palanko-Laakan mukaan tässä yhteydessä voidaan puhua jopa ”Lipposen hallitusten saavutuksista”: Esimerkiksi epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaan on tehty lukuisia lainsäädännöllisiä parannuksia. Lipposen hallitukset ovat myös uudistaneet keskeisen työelämän lainsäädännön ja edistäneet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamista ja perhevapaiden nykyistä tasapuolisempaa jakautumista äidin ja isän kesken.

Myös tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla on ollut merkittävä vaikutus naisten asemaan työelämässä. Tupoissa harjoitettu solidaarinen palkkapolitiikka on tuonut prosentuaalisesti matalapalkka-alojen naistyöntekijöille suurimmat sopimuskorotukset ja estänyt näin naisten ja miesten välisen palkkakuilun kasvun.

Vuosien 2003-2004 tupossa kustannusvaikutukseltaan suurimmat korotukset tulevat siivoojille, myyjille ja tekstiili- ja vaatetusalalla työskenteleville. Esimerkiksi siivoojille tulevien sopimuskorotusten kustannusvaikutus on yhteensä 6,6 prosenttia, kun se palkansaajilla keskimäärin on 5,1 prosenttia.

Lisätietoja

Muistio SAK:n tasa-arvopolitiikan painopisteistä: Sama palkka samanarvoisesta työstä
– SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2003-2007 löytyvät osoitteesta www.sak.fi/vaalit2003