SAK:n Pekka Ahmavaara: Hallituksen lunastettava tupolupauksensa
Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä maan hallitus sitoutui osaltaan tukemaan kokonaisratkaisua omilla toimenpiteillään. Kannanotossaan 17. marraskuuta hallitus päätti koulutuksen osalta mm. seuraavaa: ”Työelämän tarpeiden edellyttämän ammatillisen lisäkoulutuksen turvaamiseksi ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja lisätään ensi vuonna 80 miljoonaa markkaa talousarvioesitykseen verrattuna”.
– Eduskunnan käsiteltävänä oli tuolloin talousarvioesitys, jossa toisen asteen ammatilliseen lisäkoulutukseen, mikä kattaa aikuiskoulutuskeskukset, ammatilliset oppilaitokset ja erikoisoppilaitokset, oli tarkoitettu vähintään noin 400 miljoonaa markkaa. Se oli tulopoliittisen sopimuksen hallituksen kuittaama lähtökohta, johon tuli siis lisätä 80 miljoonaa markkaa, korostaa Ahmavaara.
Tämän jälkeen eduskunta muutti hallituksen budjettilakina antamaa esitystä siten, että ammatilliseen lisäkoulutukseen tuli käyttää vain 60 prosenttia koko summasta, lopun 40 prosenttia mennessä mm. vapaaseen sivistystyöhön ja ammattikorkeakouluihin. – 80 miljoonan lisäpanostuksen sijaan toisen asteen ammatilliselta lisäkoulutukselta kupataankin yhteensä liki 200 miljoonaa markkaa, paheksuu Ahmavaara.
– Jos näin käy, ammattikoulutusta täydentävä aikuiskoulutus kärsii pahan takaiskun, Ahmavaara toteaa. Noin viisi sataa opettajan vakanssia olisi lakkautusvaarassa ja oppilaitosten toimintaedellytykset heikkenisivät ratkaisevasti. Tämä tapahtuisi aikana, jolloin elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen merkitys työelämässä korostuu. Lisärahaa tarvitaan myös käynnistyvään koulutusvakuutuksen kolmanteen vaiheeseen. – Nyt maahan kaivataan ulkomaista työvoimaa paikkaamaan suomalaisten osaamisen puutetta, Ahmavaara ihmettelee.
Tämä ei voi olla hallituksen tarkoitus. Jos näin käy, hallitus Ahmavaaran mukaan syö sanansa. SAK, kuten myös muut työmarkkinajärjestöt, edellyttää, että seuraavassa lisäbudjetissa tilanne korjataan vastaamaan alkuperäistä tarkoitusta. Sen lisäksi lainsäädäntöä on muutettava niin, että toisen asteen ammatillisen lisäkoulutuksen resurssit ja kehittäminen voidaan turvata.
– Kysymys on maan edusta: sekä investoinnista niin tähän päivään kuin tulevaisuuteen ja luottamuksen säilymisestä kolmikantayhteistyöhön.