Palkansaajien työtaakka lisääntynyt – epävarmuus myös työpaikkojen pysyvyydestä kasvanut
SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteinen tutkimus
Palkansaajat ovat hyvin epävarmoja tulevaisuudestaan. SAK:n, STTK:n ja AKAVAn TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan enemmistö väestöstä uskoo, että palkansaajien työtaakka ja työn kuormittavuus lisääntyvät entisestään. Myös muun muassa työpaikkojen pysyvyys ja varmuus huolestuttavat suomalaisia entistä enemmän.
Selvityksen mukaan 51 prosenttia suomalaista katsoo palkansaajien työtaakan ja työn kuormittavuuden lisääntyvän selvästi tai jonkun verran. Päinvastaista mieltä oli vain 13 prosenttia vastaajista. Työpaikkojen pysyvyyden ja varmuuden arveli heikentyvän 49 prosenttia vastaajista. Päinvastaiseen kehitykseen uskoi 16 prosenttia vastaajista.
Eri palkansaajakeskusjärjestöjen vastaajat korostivat em. asioissa hieman erilaisia näkökulmia. SAK:n jäseniä närästää juuri huoli työpaikkojen pysyvyydestä ja varmuudesta, STTK:laiset korostivat muun muassa johtamisen ja esimiestyön heikkoutta ja akavalaiset julkisen sektorin huonoa palkkatasoa.
Palkansaajakeskusjärjestöjen toimeksiannosta TNS Gallup selvitti työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kevään 2007 aikana. Aineisto kerättiin maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen kuukauden ajan (21.3.&#;821120.4.). Haastatteluihin osallistui 1011 yli 15-vuotiasta suomalaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lakko-oikeuteen ei haluta puuttua
Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että lakko-oikeus pitää säilyttää nykyisellään. Nykyistä lakko-oikeutta rajoittaisi 14 prosenttia vastaajista. Kaikissa ryhmissä enemmistö on nykyisen lakko-oikeuden kannalla.
Suomalaisten enemmistö – 60 prosenttia – on sitä mieltä, ettei lakkosakkoihin ole syytä puuttua, koska ”laittomat lakot ovat työntekijäin viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan”. Eniten samaa mieltä tästä väittämästä ovat työntekijäasemassa olevat, työttömät, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat sekä SAK:n liittojen jäsenet.
Paikalliseen sopimiseen suhtaudutaan epäilevästi
Paikallista sopimista olisi valmis laajentamaan 77 prosenttia vastaajista, jos työ- ja virkaehtosopimuksilla turvattaisiin samanaikaisesti ehtojen minimitaso. Lähes saman verran vastaajista, 73 prosenttia, on sitä mieltä, että paikallista sopimista voitaisiin lisätä, jos samalla parannettaisiin palkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia.
Toisaalta yli puolet, 53 prosenttia, sanoo, että paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa on oltava varovainen, koska se käytännössä toimii vain työnantajan eduksi. Lähes puolet eli 45 prosenttia jopa pelkää sitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajien kannalta huonoon lopputulokseen.
Palkka- ja työsuhdeturva tärkein syy kuulua liittoon
Vastaajien mielestä palkka- ja työsuhdeturva on edelleen selvästi tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Tämän vuoden tutkimuksessa sen rankkasi ykköseksi 55 prosenttia vastaajista, kun viime vuonna luku oli 53 ja edellisvuonna 48. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ykkössyyksi kuulua liittoon rastitti 23 prosenttia vastaajista. Aiempien vuosien lukemat ovat olleet 25 ja 28.
Valtaosa suomalaisista, 87 prosenttia, on sitä mieltä, että on tarpeellista tai ainakin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti eli kuulua ammattiliittoon. Lukema on tullut muutaman prosenttiyksikön alaspäin. Vuosina 2004–2006 lukema on vaihdellut 89–92 prosentin välillä.
Tupo suosituin, mutta liittokohtainen nousussa
Tulevissa tuloneuvotteluissa vastaajat nostivat tärkeimmiksi asioiksi työllisyyden parantamisen, palkansaajien sosiaaliturvan sekä palkankorotukset. Työllisyyden parantamista kannatti 56 prosenttia, palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtimista 53 prosenttia ja palkankorotuksia 45 prosenttia vastaajista.
Verrattaessa tulopoliittisen kokonaisratkaisun ja liittokohtaisen ratkaisun paremmuutta toisiinsa valtaosa (61 prosenttia) piti tupoa parempana vaihtoehtona tulevan syksyn ratkaisua ajatellen. Näin siitäkin huolimatta, että nykytiedon valossa tupon näyttää jäävän toteutumatta. Kuitenkin liittokohtaisen ratkaisun suosio on vuodessa noussut 26 prosentista 33 prosenttiin ja tupon laskenut 66 prosentista mainittuun 61 prosenttiin.
Järjestöt edelleen arvostettuja
Kysyttäessä eri etujärjestöjen arvostuksista SAK on kyselyn mukaan edelleen Suomen arvostetuin järjestö. SAK:n työtä arvostaa joko paljon tai melko paljon 63 prosenttia suomalaisista. Seuraavaksi arvostetuimmaksi järjestöksi on noussut Suomen Yrittäjät (61 prosenttia). Seuraavana tulevat MTK (54), EK (52), STTK (51) ja AKAVA (47).