SAK:n Marja Erkkilä: Erillinen tasa-arvolaki edelleen tarpeellinen
Parhaillaan lausuntokierroksella oleva yhdenvertaisuustoimikunnan välimietintö esittää yhtenä vaihtoehtona kaikkien tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvien lakien yhdistämistä yhdeksi laiksi.
– Nyt ei ole ajankohtaista yhdistää tasa-arvolakia muihin lakeihin, sanoi SAK:n tasa-arvoasioista vastaava apulaisjohtaja Marja Erkkilä Tampereella SAK:n naistoiminnan 70-vuotisjuhlavuoden tilaisuudessa lauantaina 29.3.2008.
– Sukupuoli ei ole vähemmistö, joten tasa-arvolaki on eri asemassa kuin vähemmistöihin liittyvä säädöstö. Sen tunnettuutta tulee lisätä ja vahvistaa. Yhdenvertaisuuslainsäädännön kehittämisessä tulisi keskittyä vahvistamaan ja yhtenäistämään työelämän syrjintäsäännöksiä ja tasapuolisen kohtelun velvoitteita, totesi Erkkilä.
– Eduskunta on velvoittanut sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan selonteon tasa-arvolain toimivuudesta viimeistään vuoden 2010 alussa. Silloin on aika tarkastella tasa-arvolain uudistamistarpeita, ei vuonna 2009, mikä on yhdenvertaisuustoimikunnan aikataulu, Erkkilä painotti.
Useissa muissakin Euroopan maissa on meneillään syrjintälainsäädännön uudistamis- ja yhdistämishankkeita. Niissä on pelättävissä, että tasa-arvoasiat menettävät painoarvoa. Erkkilän mielestä Suomessa kannattaisi odottaa muiden maiden kokemuksia.
Lain valvontaa lisättävä
Erkkilä katsoo, että lainsäädännön valvontaresurssit ovat tällä hetkellä riittämättömät. Tasa-arvovaltuutetun ja työsuojelupiirien voimavarat eivät riitä lakisääteisiin tehtäviin.
– Nykyisen hallituksen tuottavuusohjelma näyttää kuitenkin supistavan jo ennestään niukkoja työsuojelupiirien tarkastusresursseja. Mikäli valtionhallinto ei hoida valvontatyötä asiallisesti, on ay-liikkeelle annettava lisää mahdollisuuksia valvoa epäterveesti toimivia yrityksiä esimerkiksi kanneoikeuden avulla. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat erityisen herkkiä asioita, joita koskevia loukkauksia yksittäiset työntekijät eivät monesti uskalla nostaa esiin eivätkä vaatia korjauksia, Erkkilä korosti.
Esimerkiksi Ruotsin tasa-arvoviranomaiset ovat viime vuosina panostaneet työpaikkojen palkkakartoitusten ohjeistamiseen. Tutkituista yli tuhannesta työpaikasta palkkakartoitus paljasti perusteetonta syrjintää peräti 44 prosentilla työpaikoista. Kyse on vähintään 4,3 miljoonan euron oikaisuista työntekijöiden palkkoihin. Erkkilä toivoo, että vastaavia tehoiskuja voitaisiin tehdä myös Suomessa.
Laki velvoittaa tasa-arvosuunnitelmiin ja palkkakartoituksiin
Erkkilän mukaan Suomen 20 vuotta vanha tasa-arvolaki on tuonut sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän näkyväksi sekä koko yhteiskunnan tasolla että erityisesti työpaikoilla. Laki on edellyttänyt työpaikoilta tasa-arvosuunnitelmia vuodesta 1995 asti. Sanktion uhalla pakollisiksi suunnitelmat ja palkkakartoitukset tulivat vuonna 2005. Yli puolet työpaikoista on tehnyt tasa-arvosuunnitelmia. Sen sijaan palkkakartoituksia on tehty vähemmän.
Muita puheenvuoroja SAK:n naistoiminnan 70-vuotisjuhlaseminaarissa
- Tapio Bergholm: SAK tasa-arvotyön kärjessä (linkki aukeaa lauantaina 29.3. klo 13.00)
- Satu Kalliola: SAK:laisen duunarin ja liikkeen tulevaisuus (linkki aukeaa lauantaina 29.3. klo 15.00)
- Aki Ojakangas: Mies naisen maailmassa – Pakkovapaakeskustelusta perhekeskeiseen työaikapolitiikkaan (linkki aukeaa sunnuntaina 30.3. klo 9.00)
- Jaana Airaksinen: Liikkeeksi muutoksessa – miten ay-liike voisi jälleen olla vahva kansalaisliike ja aktiivien yhteisö? (linkki aukeaa sunnuntaina 30.3. klo 13.00)