Ilkka Kaukoranta
Palkankorotukset eivät vaaranna kilpailukykyä
Suomen kilpailukyky ei edellytä aiempaa matalampia palkankorotuksia tai poikkeamista voimassaolevasta raamisopimuksesta miltään osin. Suomessa palkkoja on korotettu viimeisen kymmenen vuoden aikana vertailumaita enemmän, mutta toisaalta myös tuottavuus on kehittynyt poikkeuksellisen hyvin. Tiedot käyvät ilmi SAK:n tuoreesta julkaisusta Kilpailukykyinen Suomi.
Kokonaisuutena palkankorotukset ovat olleet oikeassa suhteessa tuottavuuden kehitykseen. Yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky on nyt selvästi pitkän ajan keskiarvoa paremmalla tasolla.
– Numeroiden valossa ei ole mitään syytä kilpailukykymme mustamaalaamiseen. Suomalaiset työmarkkinajärjestöt ovat euroaikana onnistuneet mitoittamaan palkankorotukset tuottavuuden kehityksen mukaan, toteaa ekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Esimerkiksi Saksassa on viime aikoina sovittu selvästi Suomen raamisopimusta korkeammista palkankorotuksista. Näin ollen Suomen hintakilpailukyky tulee paranemaan Saksaan nähden seuraavan vuoden kuluessa. Raamisopimus ei ole ainakaan heikentänyt Suomen kilpailukykyä.
Eurokriisin ratkaiseminen oleellisinta talouskasvun kannalta
SAK:n puheenvuorossa Kilpailukykyinen Suomi käydään läpi kilpailukykyyn liittyviä väitteitä ja tutkimustietoa.
Esimerkiksi elinkeinoelämän vaatimukset paikallisesta sopimisesta uhkaavat tuottavuuskehitystä ja sitä kautta talouskasvua. Sen sijaan yleiskorotukset tukevat tuottavuuden kehitystä eivätkä ole ristiriidassa kilpailukyvyn kanssa. Ne pakottavat yritykset kehittämään ja tehostamaan toimintaansa.
Myöskään veronkevennykset eivät Kaukorannan mukaan ole oikea lääke kilpailukykyyn. Yhteisöveroa maksetaan vain voitosta, joten verotusta alentamalla ei voida pelastaa kannattamatonta yritystä.
– Talouskasvun kannalta ratkaisevaa on eurokriisin ratkaiseminen ja teollisen pohjan monipuolistaminen, ei paikallisen sopiminen, kohdennetut veronkevennykset tai palkkojen leikkaaminen, huomauttaa Kaukoranta.
Suomen teollisuuden ongelmat ovat tällä hetkellä pitkälti yksittäisten yritysten tai toimialojen epäonnistuneiden strategisten valintojen tuloksia. Elinkeinorakenteen keskittyneisyyden takia yksittäisten toimialojen horjumisella on Suomessa kohtuuttoman laajoja vaikutuksia. Uudessa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa elinkeino- ja teollisuuspolitiikan linjauksessa pitäisi Kaukorannan mukaan keskittyä siihen, kuinka perinteistä teollista pohjaamme saadaan monipuolistettua.
Kilpailukykyinen Suomi -julkaisu
Lisätietoja:
SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta, puh. 040 752 8637