Joka kolmas palkansaaja haluaisi muuttaa työaikaansa
Palkansaajajärjestöiltä yhteinen työaikatutkimus
Joka kolmas suomalainen palkansaaja haluaisi muuttaa viikoittaista työaikaansa. Palkansaajista joka viides haluaisi lyhentää työviikkoaan, vaikka palkkataso laskisi. Vastaavasti joka kuudes haluaisi pidentää työviikkoaan. Tiedot käyvät ilmi tänään julkistetusta palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteisestä työaikatutkimuksesta ”Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus”.
Tutkimuksen kirjoittajan, SAK:n ekonomisti Erkki Laukkasen mukaan Suomessa käydylle työaikakeskustelulle on ollut luonteenomaista, että meillä on puhuttu palkansaajien vuosityöajasta. Euroopassa taas keskustellaan ennemminkin työntekijöiden viikkotyöaikojen järjestämisestä siten, että palkansaajien toiveet ja todellisuus nykyistä paremmin kohtaisivat.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan työajan yleisen lyhentämiskeskustelun rinnalle pitäisikin Suomessa nostaa keskustelua työn ja työajan organisoinnista siten, että palkansaajien toiveet ja todellisuus paremmin kohtaisivat. Siihen velvoittavat myös EU:n työllisyyspolitiikan linjaukset työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Tässä keskustelussa työvuotta parempi tarkasteluväli on työviikko.
Ongelmana ylipitkät työajat ja vastentahtoinen osa-aikatyö
Työaikatutkimuksen mukaan ongelmana työelämässä ovat ali- ja ylipitkät työviikot, eli vastentahtoinen osa-aikatyö ja tavanomaisiksi tulleet yli 40 tunnin työviikot. Vastentahtoinen osa-aikatyö on Suomessa muihin EU-maihin verrattuna kolminkertaista. Sen vähentäminen edellyttää jatkossakin samansuuntaisia toimia, kuin tuoreessa tulopoliittisessa ratkaisussa juuri tehtiin. Eräissä selvityksissä onkin noussut esiin näkemys, jonka mukaan vähimmäistyöajasta on tullut standardi eikä minimi. Myös tämä tutkimus tukee sitä käsitystä. Osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyminen on vaikeata.
Suomen työaikalain kannalta ongelma on myös yli 40-tunnin pituinen tavanomaiseksi muotoutunut viikkotyöaika, jota lain mukaan ei saisi säännöllisenä esiintyä. EY:n työaikadirektiivi rajoittaa enimmäistyöajan, ylityöt mukaan lukien, 48 tuntiin viikossa. Sekä Suomen työaikalain että EY:n työaikadirektiivin taustalla ovat työterveys- ja turvallisuussyyt. Suomalaisista palkansaajista tekee tutkimuksen mukaan kuitenkin säännöllisesti yli 40 tunnin työviikkoa 10 prosenttia ja yli 48 tunnin työviikkoa 5 prosenttia.
Ylipitkistä työviikoista aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi on tutkijoiden mukaan useita etenemistietä. Yksi on työaikalain työsuojelullisten velvoitteiden nykyistä kattavampi valvonta. Työaikalain soveltamisessa on otettava nykyistä paremmin huomioon työsuojelulakiin kirjatut työsuojelulliset tarpeet. Pohdittavaksi voi nostaa myös kysymyksen siitä, ovatko lain rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset riittävän tehokkaita estämään työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta haitallisen työajallisen kuormituksen.
Suomalaisen työelämän ongelmaksi on muodostunut myös palkaton ylityö, josta on puhuttu aivan liian vähän. Tällaisessa tilanteessa työnantaja jättää maksamatta ylityökorvaukset, joihin työntekijä on lain mukaan oikeutettu. Tällä hetkellä palkatonta ylityötä tekevät ennen kaikkia johtavassa asemassa olevat ylemmät toimihenkilöt. Eurooppalaisissa mittauksissa ongelma näyttää olevan kasvussa myös muissa palkansaajaryhmissä ja merkkejä siitä on myös Suomessa.
Palkansaajan vaikutusmahdollisuuksia lisättävä
Tällaisessa toimintaympäristössä myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen toinen toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi on varsin haasteellinen tehtävä. Tutkimuksen mukaan työaikatoiveet vaihtelevat palkansaajan perhetilanteen mukaan. Lapsiperheiden huoltajilla ero toivotun ja normaaliksi tulleen työajan välillä on suurempi kuin muilla.
Työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työaikajärjestelyissä olisikin tutkimuksen tekijöiden mukaan lisättävä. Liukuvan työajan käyttö ja liukumista kertyneiden vapaiden käytöstä päättäminen ns. työaikatilin tavoin on ollut mahdollista jo 1980-luvulta lähtien. Nyt tämä mahdollisuus on jo kymmenesosalla palkansaajaa. Työaikatilien säästö- ja lainausmahdollisuudet ovat parhaillaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen kohteena, ja sisältävät huomattavasti laajemmat työajan säästömahdollisuudet kuin nykyinen liukuva työaika.
Lisätiedot
– Ekonomisti Erkki Laukkanen, SAK, puh. (09) 7721 403
– Ekonomisti Seppo Nevalainen, STTK, puh. (09) 13152 248
– Tutkija Ulla Aitta, AKAVA, puh. (09) 1502 576