Kilpailukykysopimus on palkansaajille pienempi paha

Kilpailukykysopimus on merkittävä vastaantulo palkansaajilta. Siihen sisältyvien toimenpiteiden yhteenlaskettu vaikutus on yrityksille neljä kertaa suurempi kuin esimerkiksi muutaman vuoden takaisen yhteisöveron laskemisen.

Palkansaajat odottavat yrityksiltä nyt lisää investointeja ja työpaikkoja. SAK:n laskelmien mukaan kilpailukykysopimus tuo 60 hengen yritykseen kolme työpaikkaa ilman, että yrityksen työvoimakustannukset nousevat.

– Palkansaajat ovat tehneet osuutensa viennin vahvistamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi. Hallituksen ja yritysten on nyt huolehdittava, ettei sopimuksella luotuja työllistämisen edellytyksiä hukata, painotti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sen jälkeen, kun Metalliliiton valtuusto oli hyväksynyt kilpailukykysopimuksen.

SAK:n arvion mukaan sopimuksen myötä voi parhaimmillaan syntyä lähemmäs 40 000 uutta työpaikkaa.

Hallitus on ilmoittanut vetävänsä pakkolait pois valmistelusta ja peruvansa hallitusohjelmaan kirjatut sopimuksen vaihtoehtona olleet 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset.

Hallitus keventää tuloverotusta ensi vuoden alusta, mikä kompensoi palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen kiristymisen vaikutusta. Hallituksen mukaan kevennyksissä voidaan päästä lähelle miljardia euroa, jos muun muassa syksyn 2017 sopimuskierroksen ratkaisut parantavat lisää kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Hallituksen yksipuoliset toimet torjuttiin

SAK lähti neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta, sillä se on järjestön mielestä palkansaajille reilumpi ja tasapuolisempi vaihtoehto kuin hallituksen toteuttamat pakkolait. Jos sopimusta ei olisi syntynyt, vaarana olisi ollut, että hallitus olisi ryhtynyt toimimaan yksin asioissa, joista perinteisesti on neuvoteltu kolmikantaisesti. Esimerkiksi paikallista sopimista ei nyt edistetä lainsäädännöllä ohi työehtosopimusten, vaan työ- ja virkaehtosopimusten pohjalta.

Jarkko Eloranta muistuttaa, että yli vuoden kestänyt sopimusvääntö on koetellut palkansaajien luottamusta hallitukseen. Sitä olisi syytä paikata valmistelemalla jatkossa työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehtävät muutokset kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa.

Sopimus heikentää palkansaajien ostovoimaa, mutta se, miten ostovoima tulevaisuudessa kehittyy, riippuu monista tekijöistä, kuten tulevista palkankorotuksista, inflaatiosta ja veronkevennyksistä.

Seuraavaksi työmarkkinajärjestöt ryhtyvät valmistelemaan Suomen palkkaneuvottelumallia. Jarkko Elorannan mukaan tavoitteena on turvata vakaa ansioiden kehitys kaikille palkansaajille ja ennaltaehkäistä kilpailukykyongelmia.

Työajan pidentämisestä paikallisia sopimuksia

SAK:n työehtoasiantuntija Annika Rönni-Sällinen arvioi, että paikallinen sopiminen lisääntyy selvästi kilpailukykysopimuksen myötä. Esimerkiksi sopimukseen sisältyvästä työajan pidentämisestä sovitaan monella alalla paikallisesti.

– Tämä on järkevää, sillä näin voidaan löytää kullekin työpaikalle toimivimmat ratkaisut.

Paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa käsi kädessä kulkee luottamusmiesten toimintamahdollisuuksien parantaminen, mistä myös sovittiin liittojen soveltamisneuvotteluissa.

– Esimerkiksi luottamustehtävän hoitamiseen käytettävää aika lisätään ja tiedonsaanti- sekä koulutusoikeuksia parannetaan useissa työehtosopimuksissa.

Liittojen soveltamisneuvotteluissa sovittiin selviytymislausekkeesta, jonka tavoitteena on turvata työpaikkoja, jos yritys joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Sopimus patistaa myös ottamaan työaikapankkeja käyttöön työpaikoilla.

Hallitus on luvannut lieventää aikuiskoulutustukeen suunniteltuja heikennyksiä. Palkansaajajärjestöt ovat lisäksi esittäneet, että alle vuoden mittaisten määräaikaisten työsuhteiden solmiminen ilman perusteluja olisi mahdollista vain pitkäaikaistyöttömien kohdalla.

Kilpailukykysopimukseen voit tutusta tästä.

Pirjo Pajunen