SAK:n Lauri Ihalainen: Ay-liike vahvasti mukana pohjoisen ulottuvuuden hankkeissa
– Pitäytyminen Euroopan unionille asetetuissa kunnianhimoisissa kasvu- ja työllisyystavoitteissa edellyttää unionilta monikansalliseen yhteistyöhön perustuvia toimia työmarkkina- ja sosiaalipoliittisen perustan rakentamiseksi. Ammattiyhdistysliike on omalta osaltaan niin Euroopassa kuin Itämeren alueella kulkenut tämän kehitystyön etunenässä. Nyt on kuitenkin aika yhdistää voimat ja integroida tähän toimintaan sekä Itämeren maiden työnantajat, elinkeinoelämä ja yritykset että Itämerenmaiden hallitukset. Selkeän etenemistien tarjoaa myös ammattiyhdistysliikkeen roolin ja vastuun lisääminen EU:n pohjoisen ulottuvuuden alueella toteutuvassa yhteistyössä ja hanketoiminnassa, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen tänään Pohjoisen ulottuvuuden työmarkkinafoorumissa Helsingissä.
Itämeren maiden palkansaajajärjestöt ovat Ihalaisen mukaan omassa työssään panostaneet jo vuosia yhteiseen toimintaan ja hankkeisiin Itämeren ja koko pohjoisen Euroopan alueella. Itämeren alueen ammattijärjestöjen yhteistyötä on 1990-luvun lopulla kehitetty entistä tavoitteellisemmaksi. Merkittävä askel oli vuonna 1999 tapahtunut Itämeren alueen, yli 20 miljoonaa palkansaajaa kattavan ammattiyhdistysverkoston, BASTUNin perustaminen.
– Ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia on käytännössä kuitenkin rajoittanut järjestöille suunnatun lähialuerahoituksen vähäisyys. Vaikka suurille pohjoisen ulottuvuuden hankkeille on ollut saatavissa kohtuullisesti rahoitusta, on työelämän kehittämistä edistäviin projekteihin täytynyt ryhtyä joko järjestöjen omin varoin tai niukan lähialuerahoituksen turvin. SAK:n mielestä pohjoisen ulottuvuuden hankkeisiin pitäisikin sisällyttää rahoitusta työelämän kehittämistä varten, Ihalainen sanoi.
Ihalaisen mukaan palkansaajien hankkeissa ovat keskeisellä sijalla sosiaalisia kysymyksiä, työelämää ja työmarkkinoita edistävät demokratiahankkeet. Työntekijöiden perusoikeuksien kunnioittaminen, työelämän monipuolinen kehittäminen ja toimivien työmarkkinajärjestelmien ja -suhteiden luominen edistävät sosiaalisen infrastruktuurin, oikeusvaltion ja demokratian sekä kansalaisyhteiskunnan kehittämisen päämääriä, jotka ovat perusedellytyksiä myös taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle.
– Omat kokemuksemme täältä Suomesta osoittavat, että työmarkkinoiden toimintaa, työelämän lainsäädäntöä ja työelämää palvelevaa sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa voidaan parhaiten kehittää kolmikantaisella yhteistyöllä. Julkinen valta tarvitsee näitä koskevassa kehitys- ja lainsäädäntötyössä tuekseen sekä työnantajajärjestöjen kautta tulevaa yritystoiminnan asiantuntemusta että palkansaajajärjestöjen välityksellä tulevaa työpaikkatason ja työntekijöiden tarpeisiin liittyvää tietämystä, Ihalainen painotti.
Lauri Ihalaisen puhe kokonaisuudessaan suomeksi
Lauri Ihalaisen puhe kokonaisuudessaan englanniksi